Blogit

Uusimpiin blogikirjoituksiin löytyy aina linkki pääsivulta. Kirjoitukset löytyvät myös alta.


Veli Miettinen: Hölmöläisten peiton jatkaminen
Harri Lindell: Eläkkeiden maksukatoksi 5 000 euroa
Liisa Halonen-Laiti: Taidetta tarvitaan
Harri Lindell: Maahanmuuttajille terveystarkastukset pakollisiksi
Tiina Arlin: Olen muu
Veli Miettinen: Uskalla rikkoa rajasi
Harri Aalto: Suuret kapupungit sote haaskalla
Harri Aalto: Liika suvaitsevaisuus voi olla mielipiderasismia
Tiina Arlin: Lisääntykää ja täyttäkää maa, tai...
Paavo Väyrynen: Varaedustajia ja varsinaisia
Paavo Väyrynen: Olen ehdokkaana myös EU-vaaleissa
Akseli Erkkilä: Maailman yksinkertaisin SOTE-uudistus


Veli Miettinen: Hölmöläisten peiton jatkaminen

04.04.2019, Veli Miettinen

Olipa kerran hölmölän valtakunta. Kaikilla hölmölän asukkailla oli liian lyhyet peitot. Hölmölän hallitus teki päätöksen, että peittoja on jatkettava. Asiaa palkattiin hoitamaan hölmölän pääideologi. Hän esitteli suuren keksintönsä mistä jatkomateriaali löydetään kaikkien peittojen jatkamiseen. Kaikki hurrasivat kun pääideologi esitti suurimman keksintönsä: ”Leikataan jokaisesta peitosta jatkopalan mittainen pala ja ommellaan se toiseen päähän”.

Näin ryhdyttiin tuumasta toimeen ja leikattiin kaikista peitoista jatkopala ja ommeltiin se toiseen päähän. Tämä muutosprosessi työllisti hölmölän asukkaat niin, että työttömyysluvut kaunistuivat ja kaikki hurrasivat sille.

Kuinka sitten kävikään. Kun kaikki peitot olivat jatkettu huomattiin, että peitot olivatkin lyhentyneet eikä jatkuneet. Asiaa selvittämään palkattiin oikea konsultti taloustieteen nobelisti. Tarkkojen tieteellisten analyysien jälkeen hän löysi syyn peittojen lyhenemiseen ja hän totesi loppuraportissaan: ”Hölmöläiset itse olivat syyllisiä kun olivat mitanneet myös sormensa ja siitä johtui saumavara joka oli lyhentänyt peittoja”.

Rehellisinä ihmisinä hölmöläiset maksoivat konsultin palkkion ja kirjoittivat hänelle suosituskirjeen konsultin jatkotyöllistämistä varten kilpailevissa valtakunnissa.

Tämä oli peitelty kirjoitus hallituksen byrokratian purkutalkoista kun kävin hakemassa uusinnassa olevaa passiani Haapaveden poliisiasemalta. Sehän ei onnistunut vaikka olin tilannut passin puolitoistakuukautta ja maksanut sen netissä. Saan passini paikkakuntani asiamiespostista 5-8 päivän päästä jos löydän henkilön jolla on voimassaoleva passi jolle kirjoitan valtakirjan, jotta hän voi ottaa minun passini vastaan postivirkailijalta.

En kirjoita koko episodia miten se Haapavedellä sujui, sillä en halua loukata poliisiaseman virkailijaa, sillä hän tekee virkatyötään tunnollisesti ohjeiden mukaan. Kiitokset hänelle miellyttävästä ja ystävällisestä palvelusta. Olisin halunnut hieroa sormenpäitäni hänen niskaansa, mutta turvalasissa joka erottaa virkailijan ja asiakkaan oli liian pienet reiät, eikä käteni olisi mahtunut niistä. Joudun turvautumaan sormenjälkieni esille saamiseen masturbaatioon hieromalla sormenpäitäni omaan niskaani virkailijan ohjeiden mukaan hänen katsellessa ihailevasti minua.

Onko tämä totta vai tarua, unta vai viinien huumaa. Tämä jääköön lukijan ratkaistavaksi. 

 

Veli Miettinen

eduskuntavaaliehdokas 167
Oulun vaalipiiri

Veli MIettinen

 

Lue lisää »

Harri Lindell: Eläkkeiden maksukatoksi 5 000 euroa

02.04.2019, Harri Lindell

Ylisuurista eläkkeistä on perustellusti herännyt kysymys, miksei Suomessakin voitaisi asettaa eläkkeelle jokin enimmäismäärä. Näitä huomiota herättävän suuria eläkkeitä tulee silloin tällöin julkiseen tietoon. Onkin kohtuutonta ja eriarvoista maksaa valtavan suurta eläkettä henkilöille, joiden talous on jo muutenkin varmalla pohjalla. Työvuosien aikana on kertynyt omaisuutta, ja pankkitililläkin on sievoinen summa.

Kenenkään korkeasti palkatun työpanos ei voi olla niin paljon parempi kuin tavallisten – pieni- ja keskituloisten –  palkansaajien, että siitä vielä eläkkeellekin siirryttäessä palkitaan ja maksetaan kohtuuttoman suurta eläkettä.

Eläkkeen enimmäismäärä saisi olla korkeintaan 4 000–5 000 euroa. Tämäkin summa koettelee monen raskasta työtä tehneen, mutta silti vähävaraisen ihmisen käsitystä oikeudenmukaisuudesta pahemman kerran.

Maassamme tuloerot ovat jatkaneet kasvuaan vuodesta toiseen päättäjien siihen millään tavalla puuttumatta. Liiallinen tuloerojen kasvu luo katkeruutta, ja joskus yhteiskuntarauhakin maassamme voi järkkyä tämän vuoksi. Valitettavasti kenenkään käärinliinassa ei ole taskuja, joihin voisi sulloa 500 euron seteiltä vielä viimeiselle matkalle mukaan. Mutta jokaisen pienituloisenkin eläkkeelle jäävän pitäisi saada  kohtuullinen toimeentulo. Ylisuurista eläkkeistä leikatut eläkerahat voitaisiinkin käyttää vähävaraisten ihmisten toimeentulon parantamiseen.

 

Harri Lindell

Pääsihteeri
Tähtiliikkeen eduskuntaryhmä
eduskuntavaaliehdokas 87

Harri Lindell

 

Lue lisää »

Harri Lindell: Maahanmuuttajille terveystarkastukset pakollisiksi

31.03.2019, Harri Lindell

Suomeen tulee paljon maahanmuuttajia ja heistä moni saattaa sairastaa tarttuvaa tautia. Yksikin tartunnan saanut on liikaa, kun on kyse sairauksista, jotka leviävät helposti, erityisesti väkijoukoissa, kaupoissa ja julkisissa kulkuvälineissä. Pelkkä yskiminen riittää levittämään taudinaiheuttajia, joista osa voi leijua ilmassa tai säilyä pinnoilla pitkään. Tämä ongelma pitäisi saada lainsäädännön kautta ratkaistua, maahan muuttavien terveystarkastuksella.

Taudit voivat olla koteloituneena eli niin sanotussa lepotilassa useita vuosia ilman minkäänlaisia oireita. Jokin ulkoinen tai sisäinen tekijä aktivoi piilevän taudin, ja henkilö sairastuu. Erilaisista kulttuureista ja eri maantieteellisiltä alueilta tulleet ihmiset ovat altistuneet kotimaissaan sellaisille sairauksille, joita Suomessa ei yleensä esiinny. Taudinkantajan oman terveyden sekä ympäristössä olevien edun mukaista olisi poistaa tämä tautien leviämisen riskitekijä.

Maahanmuuttajilla tarkoitan tässä muita kuin pakolaisstatuksella maahan tulleita ihmisiä. Maahamme saapuvilla ulkomaalaisilla on monia eri syitä matkustamiseen.

Tähän tautien leviämisen riskitekijään ei ole ennen puututtu, mutta tehdään se nyt heti ja fiksusti.

 

Harri Lindell

Pääsihteeri
Tähtiliikkeen eduskuntaryhmä
eduskuntavaaliehdokas 87

Harri Lindell

 

Lue lisää »

Tiina Arlin: Olen muu

31.03.2019, Tiina Arlin

Kun seurailee vaaligallupeita, niin aina miettii mitä pitää sisällään se alin palkki eli se Muut.
Me, jotka olemme politiikassa mukana, tiedämme ainakin tarkkaan keitä siellä on.

Siellä olemme me Tähtiliike, jota mikään media ei halua ääneen mainita vaikka olemme eduskuntapuolue ja paikkamme gallupeissakin kuuluisi olla muualla kuin Muut.  Siellä Muissa on myös mukana kaikki eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet.

Kun gallupeita tehdään, ei ihmisille mainita kuin ne vanhat puolueet ja jos niistä ei mikään käy joutuu sanomaan Muu. Mahtaisi olla gallupit erinäköisiä jos vastausvaihtoehdoksi tarjottais kaikki eduskuntavaaleissa ehdolla olevat puolueet.

Joku Muuhan hoitaa aina homman eli häntä on syytä äänestääkin!

Aikoinaan liikkui huhu Joku Muun poismenosta mutta huhut hänen kuolemastaan olivat ennenaikaisia.

”Järkyttyneenä otimme viime viikolla vastaan tiedon, että yhteiskunnan kunnioitettu ja arvostettu jäsen, Joku Muu on poistunut keskuudestamme.

Jonkun Muun poismeno ei ole korvattavissa. Hän on ollut yhteiskuntamme kantavia voimia jo vuosikymmeniä. Hän teki aina paljon enemmän yhteiskunnan hyväksi kuin hänen osalleen kohtuudella olisi kuulunut.

Aina kun oli tehtävä, joka piti hoitaa, projekti joka piti vetää, työryhmä, joka kaipasi sihteeriä tai joku kiireellinen, tärkeä työ, oli kaikkien huulilla heti sanat
-"Eikö Joku Muu voisi mennä?"

On yleisesti tiedossa, että Joku Muu oli yhteiskunnan historian ahkerimpia jäseniä. Aina kun tarvittiin vapaaehtoisia, kaikki olettivat Jonkun Muun ilman muuta osallistuvan.

Joku Muu oli valloittava ihminen - joskus syvästi inhimillinenkin, koska yksi ihminen ei ehdi kaikkea tehdä. Ne, jotka tunsivat hänet lähemmin tiesivät,  että jokainen odotti häneltä liikaa.

Nyt Joku Muu ei ole enää joukossamme. Olemme ymmällämme - mitä tehdä. Joku Muu oli meille esimerkillinen esikuva, mutta kuka nyt tekee kaikki ne työt, jotka Joku Muu teki puolestamme.”

Mutta tosiaan, ei hätää, Joku Muu on vielä täällä! Joku Muu pistää Suomen kuntoon.

Äänestä se Muu, äänestä Tähtiliike (Uusimaa nro3).

 

Tiina Arlin

eduskuntavaaliehdokas 3
Uudenmaan vaalipiiri

Tiina Arlin

 

Lue lisää »

Liisa Halonen-Laiti: Taidetta tarvitaan

31.03.2019, Liisa Halonen-Laiti

 Näihin ajatuksiin olen tullut myös aivan omakohtaisesti. Olen huomannut, että taide on läsnä.

Kun olin vielä alle seitsemänvuotias, äitini sanoi:"Sinun pitää pyrkiä Ateneumiin!" niin siinä kävikin, päästyäni ylioppilaaksi Kemin tyttölyseosta pyrin heti Ateneumiin ja pääsin. Täydensin opintojani Helsingin, Jyväskylän ja  Oulun yliopistoissa. Ateneumista valmistuttuani olen tehnyt taidekasvatustyötä, virassa lukiossa ja opettanut myös peruskoulussa, toisella asteella, vapaassa sivistystyössä ja yliopistossa.Olen mukana myös taidejärjestöelämässä, puheenjohtajanakin.

Joka paikassa on taide läsnä. 

Sekään, joka ei varsinaisesti tee taidetyötä, ei välty taiteelta. Joka pitää silmänsä auki, näkee kuvataidetta, se joka kuulee, kuulee myös musiikkia. Vaikka teatteriin ei menisi, ei voi olla näkemättä teatteria, havaitsematta draamaa ja komiikkaa. Niitä tapahtuu jokaisen elämässä. Elokuvan sanotaan olevan moneen taiteenalan summa. Sitäkin nähdään ja koetaan, vaikka ei elokuviin mentäisikään. Suomalaiset ovat luku-ja kirjoitustaitoisia. Kirjallisuus on kaikkien lähellä.

Taide antaa elämyksiä, herättää mielikuvia, panee havaitsemaan todellisuutta, tuo viihtyvyyttä .

Taide on olennainen osa ihmisenä olemista. Sillä ilmaistaan itseä ja se on linkki yhteiskunnalliseen elämään, kommunikointiin, havaitsemiseen, arvottamiseen ja vaikuttamiseen.

Taide luo esteettisiä elämyksiä ja toimii niiden avulla.

Taiteeseen kuuluu myös tutkiminen, ilmiöihin perehtyminen. Leonardi da Vinci oli aikanaan taiteilija, mutta jos hän eläisi nykypäivänä, häntä varmaan sanottaisiin insinööriksi. Suomen taiteen kulta-ajan taiteessa olivat kansan ihmiset ja tapahtumat aiheina. Edelfelt, Järnefelt, Halonen ja Rissanen kuvasivat ihmisiä. Sillä oli merkitystä suomalaisen identiteetin luomisessa. Mannerheimin adjutanttina Gallen-Kallela suunnitteli kunniamerkit, jotka ovat vieläkin käytössä.

Suomalaisten sydän sykähtää, kun Sibeliuksen Finlandia tai Karelia-sarja kajahtaa ilmaan.

Puhumattakaan nykypäivän musiikista. "Den glideri n!"

Hallinnolliset julkiset organisaatiot tekevät taiteen materiaalisia edellytyksiä koskevia päätöksiä. Ne vaikuttavat taiteen runsauteen ilmiönä ympäristössä ja yhteiskunnassa sekä taiteen tekijöiden leivän leveyteen jopa siihen, onko sitä.  Taiteen aloilla Suomessa on myös vilkas kansalaisten sektori, taideyhdistykset ja järjestöt. Niiden merkitys on moninainen . Ne ovat taiteentekijöille vahvasti kannustava, innostava, kasvattava ja sosiaalisestikin elävöittävä, taide-elämää kokonaisuudessaan vahvistava elementti.

Taide on elämää. Sen perusedellytyksiä ovat taloudellinen tausta, koulutus, ihmiset: taiteentekijät ja sen havaitsijat, siitä voimaa saavat. Kannatetaan taidetta! Eläköön taide!

 

Liisa Halonen-Laiti

Tähtiliike, ehdokas nro 66

Lapin vaalipiiri

puh. 050 33 898 22

Liisa Halonen-Laiti

 

Lue lisää »