Tällaisella salaisella suunnitelmalla USA torpedoi Putinin aikeet Ukrainassa – Biden halusi jo varhain Suomen ja Ruotsin Natoon
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto käynnisti jo viime vuoden huhtikuussa salaiset suunnitelmansa siltä varalta, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.
Bidenin toimenpiteisiin kuului myös Suomen ja Ruotsin saaminen puolustusliitto Naton jäseniksi, sillä hän katsoi tämän lähettävän Venäjän presidentti Vladimir Putinille selvän viestin.
Asiasta kertoo Washington Postin toimittaja David Ignatius, jonka mukaan Biden aloitti työn Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden osalta jo viime vuoden puolella.
Yhdysvaltain salainen suunnitelma sai alkunsa viime vuoden huhtikuussa, kun Venäjä oli koonnut Ukrainan rajan tuntumaan noin 100 000 sotilaan joukot.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken keskusteli Yhdysvaltain tiedustelutiedoista Britannian, Ranskan ja Saksan johtajien kanssa Naton huippukokouksessa Brysselissä vielä saman kuun aikana.
Yhdysvalloilla oli liittolaisilleen yksi viesti. Ignatius on haastatellut aiheesta niin Blinkenia kuin muita hallinnon virkahenkilöitä.
– Meidän on valmistauduttava, ulkoministeriön lähde kertoo Yhdysvaltain viestineen.
Venäjälle varoitus
Vaikka Venäjän joukkojen siirtäminen Ukrainan rajalle osoittautui tuolloin keväällä jonkinlaiseksi harhautukseksi, Yhdysvallat ei siirtänyt katsettaan toisaalle.
Yhdysvallat oli näin koko ajan tilanteen tasalla, ja kun sodan uhka viime lokakuussa kasvoi, se onnistui nopeasti keräämään tiedustelutietoa Venäjän armeijan varustelusta rajan tuntumassa.
Yhdysvallat onnistui kokoamaan yksityiskohtaista tietoa muun muassa siitä, mitkä Venäjän operatiiviset aikeet näiden joukkojen suhteen olivat. Tämä tieto avasi silmät, Blinken sanoo.
Jälleen Yhdysvallat jakoi tiedot liittolaisilleen. Biden tapasi Britannian, Ranskan ja Saksan johtajat G20-maiden kokouksessa lokakuun lopulla, jolloin hän antoi heille huippusalaiset tiedustelutiedot Venäjän toiminnasta.
– Se oli riittävän hätkähdyttävää, että välillemme syntyi yksimielisyys määritellä yksityiskohtaisesti Venäjälle koituvat seuraukset, jos se toteuttaisi hyökkäyksensä, Blinken sanoo.
Marraskuun alussa Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja William Burns matkusti Moskovaan varoittamaan Putinia näistä seurauksista.
Burns kertoi Putinille, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat valmistautuneet aseistamaan Ukrainaa ja iskemään Venäjää rampauttavilla pakotteilla.
Burns ei ilmeisestikään saanut Putinia vakuuttuneeksi siitä, että Biden kykenisi järjestämään asiat kerrotulla tavalla.
Ukrainan vakuuttaminen
Yhdysvallat välitti tiedon Venäjän aikeista luonnollisesti myös Ukrainalle, mutta maan presidentin Volodymyr Zelenskyin vakuuttaminen oli kuitenkin alkuun vaikeaa.
Washington Postin tietojen mukaan Zelenskyi ei tahtonut ottaa hyökkäyksen vaaraa vakavasti.
Blinken tapasi Zelenskyin Skotlannissa Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä marraskuun alussa.
– Periaatteessa tehtäväni oli kertoa hänelle, että pidimme todennäköisenä, että hänen maansa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, Blinken kertoo.
Yhdysvaltain ulkoministeriön nimetön lähde kertoo Ignatiukselle, että Zelenskyi suhtautui skeptisesti Blinkenin jakamiin tiedustelutietoihin.
Valmistautuminen
Kaikesta huolimatta Yhdysvallat jatkoi valmistautumista Venäjän mahdollista hyökkäystä silmällä pitäen.
Joulukuussa G7-maiden huippukokouksen osanottajat aloittivat vakavat keskustelut toimenpiteistä, eli Blinkenin mukaan ”massiivisista seurauksista”.
Mikäli Venäjä hyökkäisi Ukrainaan, Yhdysvallat liittolaisineen halusi sen joutuvan maksamaan korkean hinnan.
Näiden keskusteluiden ansiosta länsimaat kykenivät Blinkenin mukaan vastaamaan nopeasti, kun Venäjä lopulta käynnisti hyökkäyssotansa 24. helmikuuta.
Diplomatian ohella puolustusliitto Nato alkoi entistä kiivaammalla tahdilla suunnitella omia toimiaan sodan varalta.
Naton Euroopan-komentaja, kenraali Tod Woltersin mukaan hänen kollegansa ryhtyivät valmistelemaan viestintäverkkoa, jonka avulla aseiden nopea toimitus Ukrainaan onnistuisi.
Nato käytti aikaa myös käytännön suunnitelmiin, joihin kuului parhaiden sisäänpääsyreittien valitseminen ase- ja muille tarviketoimituksille.
Näitä reittejä pitkin Ukrainaan toimitettiin jo ennen sodan alkua Stinger-ilmatorjuntaohjuksia ja Javelin-panssarintorjuntaohjuksia sekä sodan alkamisen jälkeen entistä raskaampaa kalustoa.
Yhdysvallat välitti tässä vaiheessa Ukrainalle myös tiedustelutietoa Putinin sotasuunnitelmasta. Vaikka Venäjä oli tuonut Ukrainan rajan tuntumaan jo 150 000 sotilaan armeijan, minkäänlainen laajamittainen hyökkäys ei ollut Putinin suunnitelmissa.
Putin halusi vallata Ukrainan pääkaupunki Kiovan salamahyökkäyksellä ja syrjäyttää Ukrainan johdon suhteellisen pienellä määrällä eliittijoukkoja.
Suunnitelmaan kuului Hostomelissa Antonovin lentokentän valtaaminen, minkä jälkeen sen kautta venäläisjoukkoja valuisi nopeasti kohti Kiovaa.
Yhdysvaltain ansiosta Ukraina sai kuitenkin tietää Putinin suunnitelmasta jo tammikuussa, jolloin CIA:n johtaja William Burns kävi henkilökohtaisesti tapaamassa Zelenskyia Kiovassa.
Yhdysvalloilta saadun tiedustelutiedon ansiosta ukrainalaisjoukot onnistuivat torjumaan Venäjän aikeet Hostomelissa, mitä on pidetty yhtenä sodan alkuvaiheen ratkaisevista taisteluista.
– Venäjällä ei ollut vaihtoehtoista suunnitelmaa, puolalaisen Centre for Eastern Studies -ajatushautomon tiedusteluasiantuntija Marek Menkiszak sanoo.
– Venäjä asetti itselleen ansan. Tätä ei ollut tarkoitettu täysimittaiseksi sodaksi, vaan erikoisoperaatioksi.
Suomi ja Ruotsi Natoon
Biden katsoi asiaa myös laajemmin. Ignatiuksen lähteiden mukaan Bidenilla oli selvä näkemys ”strategisen maaston” kehittymisestä.
Jo varhaisessa vaiheessa Biden näki, että paras keino torpedoida Putinin toiveet hajanaisesta Natosta on saada kaksi uutta ja vahvaa jäsentä puolustusliiton jäseniksi.
Bidenin katse oli tässä kohdin Suomessa ja Ruotsissa. Tämän vuoksi Biden aloitti Suomen presidentin Sauli Niinistön kosiskelun, kuten Ignatius asiaan viittaa.
Biden keskusteli Niinistön kanssa joulu- ja tammikuussa kertoakseen Venäjän muodostamasta uhkasta.
Maaliskuussa Niinistö vieraili Valkoisessa talossa Bidenin kutsusta, ja tällöin Biden ehdotti puhelua Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonille.
Tässä kuussa niin Suomi kuin Ruotsikin ilmoittivat hakevansa Naton jäseneksi, ja pian sen jälkeen Niinistö ja Andersson vierailivat yhdessä Bidenin luona Valkoisessa talossa.
Ignatiuksen lähteiden mukaan Bidenin rakentama koalitio saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta takana on monimutkainen prosessi diplomaattisten, sotilaallisten ja tiedustelutoiminnan resurssien yhteensovittamiseksi.
– Putin luuli voivansa jyrätä Bidenin ja lännen saadakseen helpon voiton Kiovassa. Venäjän johtaja teki katastrofaalisen virheen yliarvioidessaan oman vahvuutensa sekä aliarvioidessaan Bidenin ja tämän tiimin päättäväisyyden, Ignatius toteaa.