Tasavallan presidentti Sauli Niinistö katsoo Presidentinlinnan ikkunasta lumista Kauppatoria ja aprikoi lämpötilaa. Yli kymmenen asteen pakkanen on Niinistöstä mitä mainioin talvisää, eikä hän haikaile leutoja talvia. Niitä kaivattaisiin turvallisuuspolitiikassa, jossa ilmapiiri on ollut Itämerellä hyinen Krimin miehityksestä eli keväästä 2014 lähtien.

Iltalehden haastattelussa on tarkoitus käydä ytimiä myöten läpi, mitä Niinistön mielestä tarkoittaa marraskuussa julkaistussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa oleva lause.

Lause kuuluu seuraavasti: ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.”

Se on herättänyt epätietoisuutta ja hämmennystä siitä, voisiko esimerkiksi Venäjä määritellä Suomen Nato-mailta ja Ruotsilta vastaanottaman avun itselleen vihamieliseksi. Samalla on aprikoitu, sulkeeko lause pois sen vaihtoehdon, että Suomi sallisi maa- ja merialueensa käyttämisen Baltian auttamisessa.

”Tällaista lipaisua ei minun esittelemään selontekoon olisi painettu. Ei painettu neljä vuotta sitten, eikä olisi painettu nyt. Nimittäin ’vihamielisen’ määrittely ei ole meidän käsissämme”, viime vaalikaudella ulkoministerinä vaikuttanut Timo Soini kirjoittaa blogissaan.

Lausetta ei löydy vuoden 2016 UTP-selonteosta, joka kirjoitettiin talvella ja keväällä 2016.

Kirjaus ei rajoita länsiapua

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtava tasavallan presidentti tulkitsee, että kyseessä on hyökkäyskielto Suomen valtioalueen kautta ja Suomen tahdon vastaisesti.

– Olen käyttänyt siitä sanaa hyökkäyskielto. Ymmärrän sen siis niin, että ei sallita kenenkään ulkopuolisen ilmaantua Suomeen valmistelemaan hyökkäystä tai hyökkäämään suuntaan tai toiseen. On se hyökkäys sitten sotilaallista tai hybridi- tai kyberluontoista. Olen lukenut lauseen itselleni näin, Niinistö kertoo.

Lauseen muotoilu voisi siis olla Niinistön mielestä parempikin.

Presidentti korostaa, että lause ei rajoita millään tavalla Suomen mahdollisuutta ottaa vastaan sotilaallista apua EU- tai Nato-mailta, esimerkiksi Yhdysvalloilta.

– Siis meillähän on avun antamisesta ja pyytämisestä laki, ja sehän lähtee siitä liikkeelle, että Suomi voi omaksi turvakseen ja puolustuksekseen pyytää apua. Ja se on kaukana vihamielisestä toiminnasta, saati hyökkäystoiminnasta. Ihan päinvastoin. Suomen eduskunta ja vain Suomen eduskunta tulkitsee sanomisiaan. Kuka tahansa ulkopuolinen voi tietysti määritellä omasta mielestään minkä tahansa toimenpiteen joko myötämieliseksi tai vihamieliseksi, Niinistö huomauttaa Suomen ehdotonta suvereniteettia vaalien.

– Ja hyökkäys on aina aloittavaa toimintaa, minun kielenkäytössäni siis, hän jatkaa.

Niinistö poistaa epätietoisuutta

Niinistö poistaa epätietoisuutta lauseen ympäriltä. Kirjaus tarkoittaa presidentin mukaan siis sitä, että mikään toinen valtio ei saa aloittaa konfliktia Suomen valtioaluetta käyttäen.

– Minun on vaikea ymmärtää, että vihamielisyys tarkoittaisi muuta kuin aggressiivista käyttäytymistä johonkin suuntaan: hyökkäystä tai sen valmistelua. Ja edelleen, ’Suomi ei salli käytettävän’ tarkoittaa, että se on ulkopuoliselle kielto tulla Suomeen harjoittamaan semmoista Suomen tahdon vastaista toimintaa, Niinistö sanoo.

Ensimmäisen kerran lause ilmestyi mietinnössä, jonka eduskunnan ulkoasiainvaliokunta (UAV) laati pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen vuoden 2016 UTP-selonteosta. Lause lisättiin mietintöön SDP:n ja vasemmistoliiton vaatimuksesta.

Niinistö osallistui selonteon viimeistelyyn tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (TP-Utva), jossa istuivat hänen kanssaan muun muassa ulkoministeri Timo Soini (ps), valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps).

Hallitus ja tasavallan presidentti Niinistö suhtautuivat myönteisesti puolustusliitto Naton toimintaan Baltiassa, Itämerellä ja koko Pohjolassa: ”Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat alueen turvallisuustilannetta.”

Erikseen korostettiin, että ”Viron, Latvian ja Liettuan turvallisuus ja vauraus ovat Suomelle tärkeitä”. Puolueettomuusliturgian aika vaikutti olevan ohi: hallitus ja presidentti painottivat, että EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos maamme lähialueella tai muualla Euroopassa leimahtaisi konflikti. Venäjästä puhuttiin suorin sanavalinnoin: ”Venäjä on julkisesti tuonut esille tavoitteensa etupiirijakoon perustuvasta turvallisuusrakenteesta. Venäjä on osoittanut, että sillä on tahto ja kyky käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa edistämiseksi.”

Jonkun muun kynästä

SDP:n Erkki Tuomioja oli selonteon laatimista seuranneen parlamentaarisen seurantaryhmän ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Esimerkiksi hän halusi UAV:n mietintöön tarkastelussa olevan lauseen.

Niinistö sanoo Iltalehdelle, että hän ei ole lausetta kirjoittanut eikä mihinkään esittänyt.

– En tiedä, oliko se esillä jo eduskunnan seurantaryhmässä. Sitä täytyy kysyä heiltä. Minä olen ymmärtänyt vähän niinkin, että täytyy nähdä se kokonaisuus. Vuoden 2016 selonteossa palattiin takaisin muun muassa tähän - minä en käytä mielellään sanaa Nato-optio, koska optio se ei ole - ovien avoimina pitämiseen Natoon. Siihen palattiin takaisin, Niinistö painottaa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtui linjamuutos vuonna 2016.

– Edellinen selonteko oli vuodelta 2012. Sehän sulki sen oven Natoon tai ei lausunut sitä, että ovi pidetään avoimena. Ja se oli poliittinen kysymys silloin siinä Kataisen hallituksessa. Nyt se avattiin uudelleen, joten olen taipuvainen ymmärtämään niin, että ehkä eduskunnassa on haettu jonkinnäköistä kompromissia, kun Sipilän hallituksen selonteko selvästi meni tavallaan tiettyyn suuntaan. Ehkä tämä on nähty jonkinnäköisenä kompromissina, Niinistö analysoi lauseen syntyhistoriaa.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus oli SDP:n ja vasemmistoliiton vaatimuksesta sulkenut Nato-oven kokonaisen vaalikauden ajaksi. Niin sanottua Nato-optiota ei ollut.

Sekä hallitusohjelmassa että vuoden 2012 UTP-selonteossa todettiin, että Suomi ei valmistele Nato-jäsenyyden hakemista nykyisen hallituksen aikana. Tämän rajoituksen Sipilän hallitus poisti.

Pelko YYA-lipaisusta aiheeton

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus pitää Nato-oven raollaan, mutta on tuonut selontekoonsa puheena olevan lauseen.

Niinistön mielestä lause on melko merkityksetön, koska on itsestäänselvää, että Suomi ei salli hyökkäyksen aloittamista maaperältään.

– Minusta se ei ole kauhean merkittävä lause ylipäätään, tasavallan presidentti sanoo.

– Jos joku ottaa vallan määritellä Suomen eduskunnan puolesta asioita, niin se ottaa sitten vallan määritellä meidän perustuslakimmekin varmaan. Kyllä ulkopuolelta voi esittää ihan mitä tahansa arvioita. Mutta emmehän me ole sidottuja ulkopuolisiin arvioihin, emmekä tuonkaan lauseen perusteella.

Pelko lipaisusta, YYA-vuosien kaltaisesta suvereniteetin rajoituksesta, on Sauli Niinistön mukaan turha, eikä lause rajoita missään oloissa mahdollisuutta ottaa vastaan apua lännestä.

– Minusta se on kovin yliampuva tulkinta, että joku ulkopuolinen Suomen valtiosäännöstä tai eduskunnan lausumista juuri tämän perusteella voisi määritellä jotakin. Sittenhän se määrittelee meidän valtiosäännönkin, jos me tuohon alistumme. Se on ihan merkillinen ajatus, Niinistö arvioi.

Ylin valta on sotilaallisesta yhteistyöstä päätettäessä eduskunnalla, mitä Niinistö painottaa.

– Eduskunta pyytää avun. Muun merkittävän sotilaallisen avun, joka ei siis sisällä voimankäyttöä, pyytää hallitus. Ellei se ole merkittävää, avunpyyntöratkaisu tehdään puolustusvoimissa, Niinistö tiivistää lainsäädännön.

Suomen ja Viron suhde

Etukäteen on sovittu, että haastattelussa käydään läpi myös Niinistön ajattelu Suomen osuudesta ja roolista Baltian puolustuksessa.

Uhkakuvaksi määritellään Venäjän aggressio, joka tarkoittaa täysimittaista hyökkäystä Baltiaan tai sitä, että Venäjä pyrkisi luomaan sotilasoperaatiollaan Itä-Viroon, esimerkiksi Narvan seudulle, jäätyneen konfliktin.

Molemmissa on kyse hyökkäyksestä.

Viron lehdistössä ja valtionjohdossa on pohdittu, rajoittaako läpivalaisussa oleva lause toimintavapautta Suomen Baltian-politiikassa.

– Ei sillä ole mitään suhdetta siihen, Niinistö sanoo.

Tasavallan presidentin mielestä keskustelussa, joka kulminoituu siihen, miten Suomi auttaa Viroa ja muuta Baltiaa, jos siellä soditaan, täytyy mennä pinta-analyysia syvemmälle.

– Ensinnäkin, jos Baltiassa sodittaisiin, se tarkoittaisi Venäjä-Nato-sotaa, sodankäyntiä siis. On suurta naivismia kuvitella, että Venäjä ja Nato tekisivät sopimukset, että joo tapellaan vain Baltiassa. Ei, siitä syntyy roihu, Niinistö kiteyttää.

Kauhun tasapaino

Niinistö viittaa Ruotsin entisen ulkoministerin Carl Bildtin arvioon, että perinteisillä aseilla käytävää avointa sotaa todennäköisempiä ovat erilaiset hybridi- ja kyberuhat.

– Miksi sotilaallinen uhka ei ehkä Bildtinkään ajatuksissa ole päällimmäinen? Se johtuu kauhun tasapainosta. Aseet ovat niin kehittyneitä, että kukaan sotaan ryhtyvä ei voi olettaa tulevansa sieltä voittajana ulos. Voi tulla vähemmin hävinneenä. Se on maksimi mihin pääsee. Kauhun tasapaino syntyy siitä, että vaikka eri maissa - tai eri blokeissa - on eritasoiset aseet, niin jokaisella on kuitenkin sen verran ruutia nyt, että tekee pahaa jälkeä naapurille, vaikka sitten olisi se, joka häviää vielä enemmän, presidentti puntaroi.

Kauhun tasapainoa Suomenkin on Niinistön mielestä pidettävä yllä, vaikka se käy kansantaloudellisesti kalliiksi. Asehankintojen vähentäminen ei ole tasavallan presidentin mukaan mahdollista, vaikka Suomen kaltainen pieni Pohjoismaa ei koskaan voi varustaa suurinta armeijaa.

– Joku voi ruveta väittämään, minkä takia Suomi sitten aseistautuu, jos kerran tämmöinen tilanne on. Suomi aseistautuu siksi, että meilläkin on jotakin, joka muodostaa vastauhkaa eli samaa uhkan tasapainoa. Ei meillä ole semmoisia aseita kuin supervalloilla, mutta on esimerkiksi sellaisia kuin HX-hankinnan hävittäjät. Miksi sitten tehdään HX-hankinta, jos kerran sotiminen ei ole välttämättä niin suuri pelkokuva? Siksi juuri, että mekin olemme omalta osaltamme mukana uhkatasapainossa. Meilläkin on aseistusta, jolla pystyy synnyttämään sen ajatuksen, että voi käydä kalliiksi. Kynnys on korkealla, Niinistö avaa ajatteluaan.

Kynnys uhata Viroa nousee

Vallitseva kauhun tasapaino siis korottaa Niinistön mielestä rimaa hyökätä Baltiaan tai edes uhata Viroa.

– Jos Nato kontra Venäjä -roihu syntyy, en usko ollenkaan, että se pysähtyy paikoilleen, vaan se roihahtaa. Ja silloin kyllä Suomen keskeinen rooli on aivan varmasti se, että me pidämme Suomen koskemattomana. Se on hiukan absurdi ajatus ajatella, että me lähtisimme muualle, kun meillä on suuri tarve silloin pitää omat rajamme puhtaana, Niinistö sanoo.

Naton Itämeren alueen päämaja sijaitsee Puolassa Szczecinissä. Siellä Venäjän Baltian-aggression varalle laadituissa puolustussuunnitelmissa ei lähdetäkään siitä, että suomalaiset joukot ensisijaisesti puolustaisivat Viroa.

Jos Venäjä uhkaisi Viroa sotilaallisesti, Ahvenanmaa, Suomen ilmatila ja Suomen etelärannikon satamat olisivat tärkeitä virolaisten auttamisessa. Niin EU-maat kuin Nato-maat haluaisivat todennäköisesti auttaa Viroa Suomen valtioalueen kautta ja estää venäläisiä käyttämästä Suomen aluetta Baltian uhkaamiseen.

Merkitys Baltian puolustuksessa

Sallisiko Suomi alueensa käyttämisen Viron auttamisessa?

– Olennaisinta heidän kannaltaan ja kaikkien kannalta semmoisessa tilanteessa olisi, että Suomi pystyy puolustautumaan. Tämä on minun ainoa vastaukseni tähän. Olen myöskin aika monissa kansainvälisissä keskusteluissa ymmärtänyt niin, että kaikki arvostaisivat sitä, siis myöskin Naton piirissä, jos Suomi kykenee pitämään Suomen Suomena, Niinistö kertoo.

– Korostan sitä, että Suomen tehtävänä on pitää Suomi käsissään. Jos maailma näyttää palavan, huoleni on se, miten Suomi pitää pintansa. Se on minusta aivan keskeinen asia, tasavallan presidentti jatkaa.

Voidaanko nähdä, että Suomen valtioalueen ja ilmatilan pitäminen Suomen ja suomalaisille ystävällismielisten tahojen hallussa ja kontrollissa poistaisi Natolta ja Yhdysvalloilta operatiivisen ongelman Baltian puolustuksessa?

– Tuo on vähän spekulaatiota. Se on päätelmä, Niinistö sanoo.

Ei rajoita toimintavapautta

Niinistö painottaa, että UTP-selonteon lause ei liity Baltiaan eikä Viron tukemiseen. Hän toisin sanoen haluaa poistaa virolaisten mahdollisia ennakkoluuloja asiassa.

– Kuten sanoin, minusta lausumassa on kysymys siitä, salliiko Suomi täällä jonkun valmistella tai lähteä hyökkäyksiin. Ja hyökkäys on aina aloittavaa toimintaa. Kun otetaan Baltia mukaan, silloin ajatuksissani täytyy nähdä tämä: se on kokonaan toinen kysymys, jolla ei ole mitään tekemistä tämän lauseen kanssa. On kokonaan toinen kysymys, jos Baltia roihahtaa. Silloin kaikki roihahtaa minun käsitykseni mukaan. Ja silloin me olemme aivan eri tilanteessa, Niinistö arvioi.

Onko Baltian auttaminen Suomen näkökulmasta puolustamista, ei hyökkäämistä kenenkään kimppuun?

– Se ei ole Suomen puolustamista.

Mutta onko se puolustuksellista?

– Jos mennään teoriatasolle, niin mitä ilmeisimmin se olisi sitä. Jos Baltiaan joku hyökkää, Baltia puolustautuu. Mutta sillä ei ole tämän lauseen kanssa mitään tekemistä. Se, miten Suomi suhtautuu tilanteeseen, jos Baltia roihahtaa, on kokonaan eri kysymys. En voi mennä lauseen rakentajien pään sisälle, mutta minun päässäni se ei millään tavalla liity Baltiaan, Niinistö sanoo.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan muotoilema lauseke mahdollistaa siis myötämielisen toiminnan, mutta Suomen kannanmuodostus Baltian puolustamiseen on lauseesta erillinen asia. Lause ei estä Suomea sallimasta alueensa käyttämistä Viron auttamisessa, mikäli Suomi niin haluaa suvereenina valtiona tehdä.

– Kun puhutaan Suomen alueesta, niin kyllä minä ymmärrän sen lauseen niin, että se tarkoittaa nimenomaan hyökkäävää toimintaa. Vihamielistä siinä näköjään lukee, mutta luen sen hyökkääväksi toiminnaksi, jossa Suomea vaan käytetään alkavaan hyökkäykseen. Tietenkin sodankäynnissä sitten hyökkäillään ja puolustaudutaan. Hyökkäyskin on puolustusta. Minun sanavalikoimassani hyökkäys tarkoittaa aina aloittavaa toimintaa, Niinistö täsmentää.

Liittoumien syntyminen

Kun puhutaan Virosta, Baltian puolustuksesta ja konfliktien luonteen painottumisesta hybridi- ja kyberuhkiin, tasavallan presidentti Niinistö kertoo yhteistoiminnan olevan jo laajaa.

– Meidän kannattaa muistaa yksi asia: meillähän on Suomessa hybridikeskus, jossa on Naton ja EU:n maita jäseninä. Olemme kyberyhteistyössä syvällä. Virolaisilla on kybertuntemusta aika paljon. Me olemme itseasiassa kaikissa niissä elementeissä, joista ehkä jatkossa turvallisuudessa tulee olemaan pääkysymys, hyvin vahvasti mukana täysivaltaisena jäsenenä tai osakkaana, Niinistö muistuttaa.

Niinistö vaalii ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan ”tarvittaessa syntyy liittoumia”-ajattelua. Tämä logiikka pätee hänen arvionsa mukaan maailmassa siitä riippumatta, onko Suomi läntisen puolustusliitto Naton jäsen vai ei.

– Jos maailma palaa, syntyy liittoutumia - syntyivät esimerkiksi akselivaltojen ja liittoutuneiden liittoumat toisen maailmansodan aikana - niiden kesken, joiden intressi on samantyyppinen, ja se ei jäsenyyshakemuksia ole yleensä edellyttänyt, vaan on vaan tietyllä tavalla yhteinen sävel.

Houkutteleva liittolainen

Presidentti kokee, että suomalaisten aseistuksellaan ylläpitämä korkea ennaltaehkäisevä kynnys tekee Suomesta myös houkuttelevan liittolaisen.

– Suomen kyvyt tekevät uhkavaikutuksen. Kynnys on korkea tulla väkisin, mutta se tekee myöskin sen vaikutuksen, että me olemme hyvin houkutteleva partneri. Kaikki arvostavat kyvykkyyttä siinä. Ja sitten on tämä yhteensopivuuspuoli, joka erityisesti harjoitustoiminnasta tulee, Niinistö arvioi.

Niinistö ei tiedä, miten tässä jutussa läpivalaisussa oleva lause päätyi vuonna 2019 osaksi pääministeri Antti Rinteen (sd) ja sitä kautta Marinin hallitusohjelmaa.

– Jos eduskunta on jotain aiemmin hyväksynyt, pidän aika luonnollisena, että hallitus on sen hallitusohjelmaansa kirjannut. Ja kun uutta selontekoa käsiteltiin TP-Utvassa, niin parlamentaarinen seurantaryhmähän halusi sen sinne, Niinistö kertoo.

Lause ei siis ollut mukana hallituksen UTP-selonteossa vuonna 2016 eikä presidentin siihen tekemissä reunahuomioissa.

Niinistö huomauttaa, että eduskunta hyväksyi aikanaan ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja sitä kautta lauseen ilman äänestyksiä.

– Eduskunta teki yksimielisen ratkaisun. Esimerkiksi Soinihan oli paikalla hyväksymässä ulkoasiainvaliokunnan mietinnön.

– Kun se vuoden 2016 selonteko siirsi fokusta - muun muassa avasi Naton uudelleen - niin ehkä yksimielisyyden vuoksi on ollut tarpeen lausua jotain muutakin, Niinistö pohtii.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa tämä ei tasavallan presidentin mukaan muuta. Lauseella ei ole vaikutusta Suomen EU-, Nato- ja Baltian-suhteisiin, eikä mahdollisuuksiin ottaa vastaan tai antaa apua.