Pääkirjoitus 8.4.2020

Toivon, että olen vastoin tapojani väärässä

 

Paavo Väyrynen

 

Sanna Marinin johtama hallitus kertoi tänään julkisuuteen päätöksistä, joilla turvataan korona-viruksen taltuttamiseen tarvittavien toimenpiteiden rahoitus. Nämä ovat välttämättömiä menoja, jotka on hoidettava.

Lisäksi hallitus kertoi toimenpiteistä, joilla pehmennetään viruksen ja sen taltuttamisen vaikutuksia yritysten toimintaan, kuntien talouteen ja kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Suuri osa niistä aiheutuvista menoista on harkinnanvaraisia. 

Hallitus näyttää luottavan mm. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteeseen, jonka mukaan edessämme on vain lievä taantuma. Tänä vuonna Suomen kansantalous supistuisi vain noin viisi prosenttia, mutta kasvaisi jo ensi vuonna noin 4,5 prosenttia. Tämä ennuste perustuu arvioon, että taantuma ei leviäisi finanssisektorille.

Tämänkaltaisten ennusteiden nojalla pyritään nyt rakentamaan siltaa taantuman yli. Normaalioloihin palattaisiin jo ensi syksynä.

Olen kirjoittanut viime viikkoina useita blogeja, joissa olen esittänyt paljon synkempiä arvioita. Ne ovat perustuneet ennusteeseen, että euroalueella ja maailmantaloudessa ollaan ajautumassa finanssikriisiin ja syvään lamaan.

Tästä syystä Suomen kansantalous saattaa supistua tuntuvasti ja valtion velka kasvaa vaaralliselle tasolle. Velkasuhteemme uhkaa nousta eteläisen Euroopan kriisimaiden tasolle.

Tästä syystä olen korostanut, että Suomen valtiontalouden vähäistä liikkumavaraa on käytettävä hyvin harkiten. Erityisesti olen varoittanut siitä, että ottaisimme kantaaksemme euroalueen kriisimaiden velkataakkaa.

Olen varoittanut siitä, että valtion holtiton velkaantuminen siirtäisi nykyisenkin talouskriisin aiheuttaman taakan lastemme ja heidän lastensa kannettavaksi.

Jos oma ennusteeni pitää paikkansa, hallitus saattaa joutua katumaan sitä varsin avokätistä tapaa, jolla valtion varoja nyt aiotaan eri tahoille jakaa. Syvän pitkäaikaisen laman keskellä saatettaisiin ajatella, että nuokin rahat olisi ollut viisasta säästää vielä pahempien päivien varalle.

Valtiontaloudesta näyttävät kovin harvat huolta kantavan. Puheet siitä, että valtion velka joka tapauksessa nousee kymmenillä miljardeilla saattavat johtaa siihen, että muutamat sadat miljoonat ja miljardit tuntuvat tämän rinnalla pikkusummilta.

Poliittisesti on ollut houkuttelevaa käyttää runsaasti varoja eri tahoilta tuleviin tarpeiden tyydyttämiseen.

Kokemus kuitenkin osoittaa, ettei valtion varojen jakaminen erilaisiin hyviin tarkoituksiin ole aina poliittisestikaan järkevää. Tukea saavat tahot saattavat jäädä tyytymättömiksi sen määrään. Paljon on niitä, jotka jäävät ilman ja jotka kokevat, ettei varojen jakaminen ole ollut oikeudenmukaista eikä järkevää.

Aika näyttää, kuka on arvioissaan oikeassa. Toivon, että olen vastoin tapojani nyt väärässä.

Blogini ovat luettavissa kotisivultani paavovayrynen.fi

Paavo Väyrynen

Päätoimittaja