Pääkirjoitus 5.3.2020

Täydennystä Kiina-suhteiden historiaan

 

Paavo Väyrynen

 

Helsingin Sanomat julkaisi 20.2. Unto Hämäläisen arvion Arto Mansalan kirjasta ”Asemapaikkana Peking”. (HS 20.2.) Olin yllättynyt kirjan ilmestymisestä sen vuoksi, että Mansala sanoi viime kesänä aikovansa ottaa yhteyttä saadakseen kirjaa varten minunkin haastatteluni. Ei ottanut. En siis ole 50 haastatellun joukossa.

Olin yllättynyt myös Hämäläisen kirja-arvion sisällöstä.

Jutussaan Hämäläinen kertoo Mansalan kirjaan tukeutuen keväällä 1979 toteutetusta Kiinan varapääministerin Geng Biaon vierailusta Suomeen.

Korkea vieras oli tavannut tasavallan presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Mauno Koiviston. Sitä ei jutussa mainittu, että allekirjoittanut toimi ulkoministerinä varapääministerin vierailun isäntänä. Vierailun arkaluontoisuuden vuoksi pääministeri ei muista Pohjoismaista poiketen hoitanut sen isännyyttä.   

Hämäläinen kirjoitti: ”Geng Biaon vierailu oli käännekohta. Silti kesti viisi vuotta ennen kuin ulkoministeri Paavo Väyrynen tohdittiin lähettää vastavierailulle.”

Tämä arvio ei ole sopusoinnussa tosiasioiden kanssa. Minua ei ”lähetetty”, eikä kysymyksessä ollut ”vastavierailu”.

Helsingin Sanomien jutun luettuani hankin Mansalan kirjan käsiini. Jouduin toteamaan, että muutoin ansiokkaassa teoksessa on muitakin puutteita, joilta olisi vältytty, jos aiottu haastattelu olisi tehty.

Geng Biaon vierailun jälkeen suhteita Kiinaan kehitettiin vaiheittain.

Ensimmäinen askel oli ulkoministeriöiden virkamiestason yhteyksien luominen. Ne alkoivat valtiosihteeri Matti Tuovisen vierailulla Pekingiin vuonna 1982.

Seuraavaksi vuorossa oli poliittinen eli ulkoministeritaso.

Neuvostoliiton ja Kiinan suhteet olivat hyvin kireät muun muassa sen vuoksi, että Kiinan ja Vietnamin välillä oli käyty sota, jossa Neuvostoliitto oli tukenut Vietnamia. Kiinan ja Neuvostoliiton jännittyneiden suhteiden vuoksi minun vierailuni tuli toteuttaa huolellisesti harkiten.

Tein laajemman vierailuohjelman, johon sisältyi Kiinan lisäksi myös Vietnam. Keskustelin asiasta ennakkoon Neuvostoliiton suurlähetystön edustajien kanssa. Kerron tästä kirjassani ”On totuuden aika 1” (ss. 192-193).

Presidentti Mauno Koivisto suhtautui vierailuun nihkeästi, mutta ei sitä kuitenkaan estänyt. Neuvostoliiton edustajat olivat kai häntäkin puhutelleet. 

Historiallisen tärkeää vierailuani seurasi joukko suomalaisia toimittajia. Mukana oli myös useita yritysjohtajia Kari Kairamon ja Pekka Herlinin johdolla.

Vierailuni isäntänä toimi ulkoministeri Wu Xueqian. Tapasin myös pääministeri Zhao Ziyangin. Matka suuntautui Pekingin lisäksi Shanghaihin.

Wu Xueqian suoritti keväällä 1986 vastavierailun Suomeen. Ohjelmaan sisältyi matka Lappiin. Kävimme tutustumassa Outokummun terästehtaaseen Torniossa ja tapaamassa Joulupukkia Rovaniemellä.

Tätä Wu Xueqianin tärkeää Suomen-vierailua Mansala ei kirjassaan edes mainitse.

Sen jälkeen, kun Wu Xueqianin oli tehnyt vastavierailunsa, oli vuorossa pääministeri Kalevi Sorsan vierailu Kiinaan syksyllä 1986 ja sen jälkeen tasavallan presidentti Mauno Koiviston vierailu vuonna 1988.

Kiinan varapresidentin ja nykyisen presidentin Xi Jinpingin vierailua Suomeen vuonna 2010 Mansala selostaa puutteellisesti.

Ohjelmaan sisältyi myös lounastilaisuus, jonka ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä Xi Jinpingin kunniaksi järjestin. Tällä tilaisuudella oli erityinen merkitys sen vuoksi, että isännöin vuonna 1979 varapääministerin Geng Biaon vierailua, johon Xi Jinping varapääministerin sihteerinä osallistui.

Lounastilaisuuden yhteydessä ojensin Xi Jinpingille valokuvia Geng Biaon vierailusta. Kunniavieras itse ei kuvissa näkynyt, mutta hän tunnisti niistä Yang Jiechin, joka toimi Geng Biaon tulkkina. Xi Jinpingin vierailun aikana Yang Jiechi toimi Kiinan ulkoministerinä. Tästä kerron kirjassani ”Huonomminkin olisi voinut käydä” (ss. 159-160 ja kuvaliite).

Tällaista jatkuvuutta meidän suhteissamme Kiinaan on ollut!  

Edellä selostetun vierailuvaihdon lisäksi olen osallistunut sekä ulkoministerinä että ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä keskeisellä tavalla Suomen ja Kiinan välisten suhteiden kehittämiseen. Niitäkin Mansala teoksessaan kovin puutteellisesti selostaa.

Blogissa mainitut teokseni voi hankkia Pohjanrannan verkkokaupasta ja lukea ilmaiseksi kotisivuni sähkökirja-arkistosta (paavovayrynen.fi/Sähkökirjat).

Paavo Väyrynen

Päätoimittaja