Pääkirjoitus 27.2.2020

Hävittäjähankinnan lykkäämistä on harkittava

 

Paavo Väyrynen

 

Viime kevään eduskuntavaalien edellä keskusteltiin vireillä olleesta hävittäjähankinnasta ennen muuta sen korkeiden kustannusten vuoksi. Jotkut esittivät koneiden määrän pienentämistä.

Omalta osaltani osallistuin keskusteluun julkaisemalla 1.3.2019 blogikirjoituksen ”Hävittäjähankinta uuteen harkintaan” (paavovayrynen.fi/Blogit).

Lähinnä Sveitsin ja Kanadan esimerkkiin vedoten ehdotin nykyisten Hornet-koneiden elinkaaren jatkamista, jolloin uusien hävittäjien hankintaa voitaisiin lykätä. 

Esitin, että nykyisten koneiden lisäksi voisimme hankkia ulkomailta käytettyjä Hornet-hävittäjiä samaan tapaan kuin aikanaan tehtiin Hawk-koneiden suhteen. Tällöin koneiden kokonaismäärä voisi kasvaa tuntuvasti nykyistä suuremmaksi. Varoja jäisi käytettäväksi myös ohjusilmapuolustuksen investointeihin.

Kun ilmavalvonta ja –puolustus saataisiin järjestetyksi edullisemmin, voisimme toteuttaa maavoimien ja merivoimien kiireelliset hankinnat ja lisätä kertausharjoituksia.

Kirjoitin: ”Uusien koneiden hankinnan lykkääntyminen antaisi arvokasta aikaa tarjolla olevien vaihtoehtojen punnintaan. Tänä aikana teknologian ja koneiden kehitys saattaa muuttaa asetelmia. Toivon, että tätä vaihtoehtoa vakavasti harkitaan.”

Jo kuluneen vuoden aikana on tullut esiin vahvoja perusteluja hävittäjähankinnan lykkäämisen puolesta.

Arvokasta tietoa on saatavissa muun muassa Ari Pesosen blogikirjoituksista ”Ruotsalainen Saab Gripen ei voi enää olla Suomen hävittäjäkandidaatti” (US-blogi 3.8.2019) ja ”Unkari on vaihtamassa lainatut Gripenit F-35-hävittäjiin vuoden 2026 jälkeen” (US-blogi 6.8.2019) ja ”Suomen HX-hävittäjähankinta, Yhdysvaltojen Super Hornet ja NGAD-ohjelma” (US-blogi 23.2.2020). 

Teknologinen kehitys etenee nopeasti. Hankintakilpailussa on mukana viisi vaihtoehtoa, joista Pesosen mukaan neljä kuuluu vanhentuviin neljännen sukupolven hävittäjiin. Niiden korvaamiseksi on ryhdytty jo kehittämään kuudennen sukupolven koneita.

Saksa, Ranska ja Espanja kehittävät yhdessä konetta, joka korvaa Ranskan Rafale -hävittäjät ja Saksan Eurofighter Typhoon -hävittäjät.

Britit ovat puolestaan käynnistäneet Eurofighter Typhoon –hävittäjien korvaamiseksi oman Tempest -ohjelmansa, johon Ruotsi on päättänyt liittyä.

Myös yhdysvaltalainen Super Hornet on poistumassa tuotannosta ja sen tilalle kehitetään jo uutta konetta.

Tarjokkaista vain Lockheed Martin F-35-hävittäjä edustaa Pesosen mukaan hävittäjien viidettä sukupolvea.  

Pesosen kirjoituksista olen saanut vahvistusta käsitykselleni, että Suomen Hornet -hävittäjien elinkaaren jatkaminen on mahdollista. Niiden perusteella uskon myös, että voisimme halutessamme ostaa ulkomailta käyttökelpoisia käytettyjä koneita.

Niinpä rohkenen toistaa vuoden takaisen ehdotukseni: lykätään päätöstä hävittäjien hankkimisesta.

Suomen valtiontalouden tila on vakava. Kansantalouden kasvu ja työllisyysasteen nousu tuskin yltävät lukuihin, joihin suunnitelmat valtiontalouden tasapainottamiseksi perustuvat. Pysyviä menoja ollaan tuntuvasti lisäämässä. Valtion velkaantuminen uhkaa jälleen nopeutua.

Tässä tilanteessa hävittäjähankinnan lykkääminen olisi viisas ratkaisu. Jatkamalla Hornet-koneiden elinkaarta, hankkimalla niitä lisää ja kehittämällä ohjusilmatorjuntaa voimme kohtuullisin kustannuksin ja nopeasti jopa vahvistaa ilmapuolustustamme. Myöhemmin päätettävällä punnitulla hävittäjähankinnalla voimme vahvistaa ilmapuolustustamme myös pidemmälle tulevaisuuteen.

Samalla syntyy kipeästi tarvittavaa liikkumatilaa myös maa- ja merivoimien kehittämiselle.

 

Paavo Väyrynen

Päätoimittaja