Pääkirjoitus 26.2.2020

Kärsivällisyyttä koetellaan

 

Paavo Väyrynen

 

Sanna Marinin hallitus on päättänyt ottaa Välimeren alueen leireiltä 175 turvapaikanhakijaa. Tästä on syntynyt sekavaa keskustelua.

Päätös on asetettava laajempaan yhteyteen.

Juha Sipilän hallitus jätti pakolaispolitiikassa jälkeensä hankalan perinnön. Syksyllä 2015 Suomeen tuli Ruotsin kautta yli 30 000 turvapaikan hakijaa. Ehdotin silloin, että Suomen olisi tullut palauttaa osittaiset rajatarkastukset, kuten Itävalta ja Saksa olivat jo tehneet. Tähän ei ryhdytty, vaan Tornioon perustettiin järjestelykeskus, jonka kautta maahanmuuttajia ryhdyttiin suuntaamaan eri puolille maata.

Silloinen sisäministeri Petteri Orpo väitti, ettei rajatarkastusten palauttaminen ja rajalta käännyttäminen ollut mahdollista. Tilanne rauhoittui, kun Ruotsi, Tanska ja Norja palauttivat tarkastukset. Myöhemmin Euroopan tuomioistuin on antanut ratkaisun, joka osoittaa, että rajalta käännyttäminen olisi ollut mahdollista.

Syksyn jälkeen Suomessa keskusteltiin pakolaiskiintiöstä.

Suomen kiintiö on pitkään ollut 750. Sipilän hallituskaudella sitä nostettiin Syyrian kriisin vuoksi parina vuotena 300:lla.  Viime vuonna kiintiö oli 750, tänä vuonna se on 850.

Vain noin puolet EU:n jäsenmaista ottaa vastaan UNHCR:n järjestelmän mukaisia kiintiöpakolaisia. Suomen kiintiö on ollut ja on suhteellisesti yksi suurimmista. Tätä perusteltiin aikanaan sillä, että Suomeen tuli suhteellisen vähän turvapaikan hakijoita.

Viime vaalikaudella turvapaikanhakijoiden määrä nousi siten, että Suomi oli tässäkin tilastossa kärkisijoilla. Tästä huolimatta esitettiin vaatimuksia, että Suomen pitäisi nostaa kiintiötään. Jopa pääministeri Sipilä esitti, että Suomen vuosittainen kiintiö voisi olla 10 000.

Kiintiöpakolaisten lisäksi Suomi otti viime vaalikaudella vastaan Italiaan tulleita turvapaikanhakijoita. Komissio esitti jäsenmaille taakanjakoa, jolla 160 000 turvapaikanhakijaa siirrettäisiin sieltä muihin jäsenmaihin. Useimmat EU-maat eivät ottaneet yhtään. Suomi oli Maltan ohella ainoa jäsenmaa, joka täytti kiintiönsä kokonaan ja otti vastaan 3000 turvapaikanhakijaa.

Merkille pantavaa on, että Perussuomalaiset olivat Sipilän hallituksessa hyväksymässä kaikki nämä ratkaisut. Valtaosa nykyisistä puolueen kansanedustajista on niistä täydessä vastuussa.

Antti Rinteen johtama hallitus aloitti lupaavasti.

Sen jälkeen kun hallitus oli viime kesänä päättänyt ottaa vastaan Maltalta ja Italiasta muutamia Välimerellä pelastettuja turvapaikanhakijoita, pääministeri Rinne korosti Iltalehdelle (13.7.), että silloin linjatut sisäiset siirrot oli tehty Suomen EU-puheenjohtajuuskauden vuoksi.

Rinne painotti, että tehdyt päätökset olivat kertaluonteisia. Jatkossa Suomi pidättäytyy ottamasta vastaan sisäisesti siirrettäviä turvapaikanhakijoita siihen saakka, kun on sovittu väliaikaisesta sisäisten siirtojen järjestelmästä.

Lokakuussa Iltalehdessä (8.10.) uutisoitiin EU:ssa käydyistä neuvotteluista. Pääministeri Antti Rinteen mukaan Suomi edellytti, että väliaikaisjärjestelyyn pitäisi saada ainakin noin 20 jäsenmaata, mutta siinä vaiheessa mukana oli vain vajaat kymmenen.

Ei ole syntynyt sopimusta pysyvästä järjestelmästä, eikä väliaikaisestakaan. Tästä huolimatta Sanna Marinin hallitus päätti ottaa vastaan 175 turvapaikanhakijaa. Mukana tässä järjestelyssä on ilmeisesti vain muutamia jäsenmaita. Mikähän on muuttunut? Onko Sanna Marinin linja erilainen kuin Antti Rinteen? Miksi Keskusta tämän hyväksyi?

Keskustalle tämä tilanne on hankala.

Suomen nykyinen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka on yksi EU-maiden liberaaleimmista. Suomen pakolaiskiintiö on suhteellisesti yksi korkeimmista, vaikka Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on yksi suurimmista. Ja nyt Suomi on yksi niistä harvoista jäsenmaista, jotka ovat ottaneet lisäksi kantaakseen turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisen uudelleensijoittamisen kuormaa.

Keskustan kannattajat hyväksyvät varmasti sen, että Suomi kantaa kansainvälistä vastuuta muiden maiden tapaan, mutta liberaaleimpiin maihin lukeutumista on vaikea hyväksyä. Oppositiossa meuhkaa Perussuomalaiset, joka hallituksessa hyväksyi jopa nykyistä löysemmän linjan, mutta kosiskelee nyt kansaa tiukoilla kannanotoillaan.  

Paavo Väyrynen

Päätoimittaja