Pääkirjoitus 25.2.2020

Tunnin rautatiet

 

Paavo Väyrynen

 

Hallitus on päättänyt hakea EU:n tukea niin sanottujen tunnin rautateiden suunnittelemiseen Helsingistä Tampereelle ja Helsingistä Turkuun.

Tämä on uusin askel keskittävässä metropolipolitiikassa. Esillä olleista rautatiehankkeista etusijalle asetettiin nyt yhteyksien nopeuttaminen Etelä-Suomen suurimpien kasvukeskusten välille. Tällä pyritään kiihdyttämään väestön keskittymistä Helsingin seudulle, Tampereelle ja Turkuun.  

Tunnin junayhteyksien rakentaminen nielisi valtavasti rahaa. Niillä matkustusaikoja voitaisiin lyhentää vain vähän siihen verrattuna, mihin olemassa olevien rautateiden matkustusnopeuksia nostamalla voidaan päästä.

Nykyinen rautatieliikenne on tärkeää sen piirissä asuville ihmisille. Sitä on edelleen kehitettävä.

Koko maan etua ajatellen ylivoimaisesti tärkein hanke on suoran rautatieyhteyden rakentaminen Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle Keravan eteläpuolelle. Tämä yhteys lyhentää matka-aikaa Helsingin lentoasemalle sekä kaupungin keskustasta että Pohjanmaan ja Savon radoilta. Pietaristakin avautuu suora nopea yhteys Helsingin lentokentälle. Matkustusaika maakunnista lyhenee myös Helsingin keskustaan.

Suora yhteys Helsingin keskustasta lentoasemalle olisi jo saatu aikaan, mutta keskittävän metropolipolitiikan edellisessä vaiheessa piti rakentaa kehärata.

Kehärataa perusteltiin rautatieyhteyden saamisella lentoasemalle, vaikka siitä tulikin melko hidas. Tärkein syy olikin rautatien rakentaminen Marja-Vantaan alueelle, mihin piti rakentaa suuri työpaikka- ja asutuskeskittymä. EU-rahaakin saatiin lentokenttäyhteyden rakentamiseen.

Periaatepäätöksen kehäradasta teki Vanhasen I hallitus. Olin jäsenenä Vanhasen II hallituksessa ja sen liikenneasioita käsitelleessä ministerityöryhmässä. Vastustin kehäradan rakentamista ja kannatin suoraa yhteyttä lentoasemalle. Jäin yksin.

Kehärata oli kallis virheinvestointi. Tämä nykyään yleisesti myönnetään.

Suoran lentokenttäyhteyden jälkeen ovat seuraavina tärkeysjärjestyksessä muut sellaiset investoinnit, jotka parantavat maakuntien elinvoimaa. Tärkeimmillä rataosilla on nopeuksia nostettava. Rautateiden sähköistämistä on jatkettava. Yksi kiireellisistä kohteista on rautatien sähköistäminen Keminmaalta Ruotsin puolelle.

Uusista hankkeista parhaimmin perusteltu on itäradan rakentaminen, jolla voidaan avata rautatieyhteys Helsingistä Porvooseen ja lyhentää tuntuvasti matkustusaikoja Joensuuhun, Kuopioon, Mikkeliin ja muihin itäisen Suomen kaupunkeihin.

Rautatieinvestointien tulee olla järkeviä senkin vuoksi, että myös tieverkon ja vesiväylien parantamiseen tarvitaan runsaasti rahaa. 

 

Paavo Väyrynen

Päätoimittaja