Pääkirjoitus 22.4.2020

Nyt ei ole aika elvyttää, vaan sopeuttaa

 

Paavo Väyrynen

 

Eduskunnassa eilen käyty talouspoliittinen keskustelu oli murheellista kuultavaa. Sekä hallitukselta että oppositiolta puuttuu kestävä talouspoliittinen linja.

Perusongelma on se, että molempien tilannekuva on liian kapea-alainen. Keskustelua on käyty vain siitä, kuinka korona-viruksen taltuttamiseen käytettävät toimenpiteet ja niiden kesto vaikuttavat Suomen talouteen.

Huomiotta on jäänyt kokonaan se, että euroalue ja maailmantalous ovat ajautumassa finanssikriisiin ja syvään pitkäaikaiseen lamaan.

Suomen vientiteollisuuskin ajautuu vaikeuksiin. Kansantaloutemme supistuu ja valtio velkaantuu ennakoitua enemmän. Velkasuhteemme uhkaa heikentyä kestämättömälle tasolle.

Aluksi ekonomistitkin puhuivat vain taantumasta ja keskustelivat siitä, onko se muodoltaan V vai U. Nyt jo tiedämme, että sen muoto on L. Paluuta entiseen ei ole. Suomen, euroalueen ja maailman talous ajautuvat lamaan ja alkavat elpyä paljon nykyistä alemmalta tasolta, eikä nousu ole nopea.

Sekä hallitus että oppositio ovat pyrkineet elvyttämään taloutta suuntaamalla runsaasti valtion varoja erilaisiin tarkoituksiin.

Erityisen avokätistä on ollut yritysten tukeminen. Tätä on perusteltu sillä, että elinkelpoisia yrityksiä on pyrittävä auttamaan taantuman yli.

Tähän liittyen on kysyttävä, onko sellainen yritys elinkelpoinen, joka ei ilman valtion tukea kestä parin kuukauden takaiskua.

Toisaalta on kysyttävä, mitä hyötyä on siitä, jos elinkelvottoman yrityksen toimintaa jatketaan valtion tuella muutamalla kuukaudella. Tämä saattaa merkitä myös sitä, että yrittäjä houkutellaan jatkamaan omaa riskinottoaan.

On tarjolla vaara, että yritysten tukemiseen tässä vaiheessa käytettävät varat valuvat suurelta osin hukkaan, kun taantuma syvenee lamaksi ja pitkittyy. Elvytyksen aika on vasta sitten, kun laman pohja on saavutettu ja kun nousulle on lujaa perustaa.

Nyt on tuettava yritysten sopeutumista laman oloihin. Tässä suhteessa paljon onkin tehty. Suuri merkitys on sillä, että lomauttamista on helpotettu ja yritysten maksurasitusta tilapäisesti kevennetty.

Kansantaloudellisesti ja työllisyyttä ajatellen on varauduttava vientiteollisuuden ja tuonnin kanssa kilpailevan teollisuuden kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten turvaamiseen. Viennin varassa tulevaisuutemme nytkin lepää.

Sekä hallitus että oppositio ovat suhtautuneet liian kevytmielisesti valtion velan nopeaan kasvuun.

On tietysti tehtävä kaikki mahdollinen sekä viruksen taltuttamiseksi että lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Muutoin valtiontaloudessa tarvitaan hyvin tiukkaa säästäväisyyttä.

Valtiontalouteen on syntymässä suuri rakenteellinen alijäämä. Tänä vuonna se uhkaa kasvaa jopa 30 prosenttiin. Seuraavina vuosina valtiontalouden alijäämä uhkaa pysyä 15 - 20 prosentin tasolla.

Velaksi elämistä emme voi toisaalta jatkaa, kun valtion velkataakka on jo entuudestaan kovin raskas. Velkasuhteemme on nousemassa eteläisen Euroopan kriisimaiden tasolle.

Tasapainon saavuttaminen on äärimmäisen vaikeaa. Tämä pitäisi muistaa, kun menoja nyt huolettomasti lisätään.

Tähän tilanteeseen ei sovi ollenkaan se, että EU:ssa ja euroalueella ollaan perussopimuksen vastaisesti kehittämässä yhteistä finanssipolitiikkaa.

Tästä sekä hallitus että oppositio vaikenevat.

Jo hyväksytty 500 miljardin euron tukipaketti uhkaa ilmeisesti kasvattaa Suomen velkaa ja takausvastuita 7 miljardilla eurolla. On selvitettävä, onko Suomen osallistuminen tämän tukipaketin rahoittamiseen maamme perustuslain nojalla mahdollista.

Nyt komissiossa puuhataan 1600 miljardin euron tukipakettia, jolla rahoitettaisiin muun muassa Italian, Espanjan ja Ranskan matkailualan kokemia tappioita ja elvyttämistä.

Tähän on tiukasti todettava: EU:lla ja euroalueella ei voi perussopimuksen nojalla olla yhteistä finanssipolitiikkaa. Jäsenmaiden on kannettava itse vastuunsa finanssipoliittisesta elvytyksestä.

Suomelle omakin taakkamme on liian ankara. Muiden maiden velkoja meidän ei ole mahdollista ottaa kannettaviksemme. Tässä meitä suojaa perustuslakimme, kun sitä tiukasti noudatetaan, kuten 12.4. julkaisemassani blogissa ”Perustuslaki Suomen turvaksi” esitin. 

Ennustin jo helmikuun alussa ilmestyneessä teoksessani ”Yhteinen vuosisatamme”, että euroalueen ja maailmantalous ovat ajautumassa pahempaan finanssikriisiin ja lamaan kuin vuonna 2008. Maaliskuun puolivälistä lähtien olen kirjoittanut runsaasti blogeja, joissa olen ennakoinut talouden kehitystä ja ottanut kantaa harjoitettavaan talouspolitiikkaan. Ne ovat osuneet oikeaan. ”Yhteinen vuosisatamme” ja blogit ovat luettavissa kotisivultani (paavovayrynen.fi). Kirjan voi tilata Pohjanrannan verkkokaupasta (pohjanranta.fi).

Paavo Väyrynen

Päätoimittaja