Pääkirjoitus 18.6.2020

Ei Länsi-Pohja, vaan Peräpohjola

 

Paavo Väyrynen

 

Korona-kriisin aikana julkisuuteen nousi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, jossa oli runsaasti tartuntoja. Viimeiset uutiset onneksi kertovat, että tällä alueella virus on tehokkaasti tukahdutettu.

Nimi ”Länsi-Pohja” ei vastaa historiallisia eikä maantieteellisiä tosiasioita. Kuitenkin se on käytössä myös yrittäjä- ja urheilujärjestöjen nimissä.

Kun Pähkinäsaaren rauhansopimus vuonna 1323 solmittiin, koko Perämeren rannikkoalue tuli osaksi Novgorodia. Siihen aikaan tätä aluetta kutsuttiin nimellä Norra Botten, suomeksi Pohjois-Pohja, Peräpohja tai Peräpohjola.

Historiantutkimuksessa on kirjoitettu pohjanrannan asuttamisesta. Tästä saimme Vuokon kanssa aikanaan idean antaa ostamamme Kemin kaupungin vanhainkodin Niemi–Niemelän uudeksi nimeksi ”Pohjanranta”.  

                                                                 x  x  x

Ruotsi alkoi heti rauhanteon jälkeen ulottaa vaikutusvaltaansa Novgorodin alueelle. Saloisiin ja Kemijoen rannalle rakennettiin ensimmäiset kirkot.

Pohjanrannassa meillä on paanukirkko, joka arkkitehtuuriltaan vastaa silloin rakennettuja pyhättöjä. Piirustukset hankimme Ruotsin Södra Rådasta, jonka keskiaikainen paanukirkko oli tuhoutunut tulipalossa. Siellä kirkkoa rakennetaan uudelleen vanhanaikaisin menetelmin. Aikovat saada sen valmiiksi ensi vuonna.  

Aluksi koko Norra Botten kuului Uppsalan arkkihiippakuntaan, mutta Turun hiippakunnan perustamisen yhteydessä vedettiin raja pieneen Kaakamojokeen, Tornionjoen ja Kemijoen väliin. Lohesta saadut mittavat verotulot piti jakaa selkeästi hiippakuntien kesken.

Myöhemmin hiippakuntien välisestä rajasta tuli myös hallinnollinen raja. Norra Botten, Peräpohjola, jakautui Västerbottenin eli Länsi-Pohjan lääniin ja Österbottenin eli Itä-Pohjan lääniin. Suomeksi Itä-Pohjaa ryhdyttiin ajan oloon kutsumaan Pohjanmaaksi.

Kun Suomi oli liitetty vuonna 1809 Venäjään, Ruotsin puoleisen Västerbottenin pohjoisosa erotettiin omaksi läänikseen, joka sai nimen Norrbotten. Sen eteläinen osa jäi Västerbottenin lääniksi. Siellä siis sijaitsee nykyinen Länsi-Pohja.

Koko Pohjois-Suomi liitettiin Oulun lääniin. Sen pohjoisen osan muodostivat Lapin ja Peräpohjolan maakunnat. Kun Lapin lääni vuonna 1938 perustettiin, vedettiin Peräpohjolan maakunnan eteläinen raja.

Peräpohjolaan kuuluviksi luetaan nykyään Lapin hallinnollisen maakunnan eteläiset osat Kolaria, Rovaniemeä, Kemijärveä, Sallaa ja Savukoskea myöten. Joskus mukaan luetaan myös Muonio ja Enontekiö. Lappi sijaitsee tämän rajan pohjoispuolella.   

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin nimi johtaa siis pahasti harhaan. Suomessa ei ole Länsi-Pohjan aluetta. Sen ylläpitämä keskussairaala sijaitsee vanhan ”Itä-Pohjan” puolella Kemissä ja siis Peräpohjolan maakunnan alueella.

                                                                 x  x  x

Vuonna 1910 syntynyt isäni Eemeli Väyrynen oli vireä eläkeläinen. Hänhän muun muassa suunnitteli perunanistutuskoneen, jolle myönnettiin patentti hänen täytettyään 100 vuotta.

Isä oli toimelias myös yhteiskunnallisissa asioissa. Eläkepäivillään hän harmitteli sitä, että Peräpohjolan maakunnan nimi oltiin häivyttämässä käytöstä. Siihen aikaan oli ryhdytty käyttämään Meri-Lapin nimeä muun muassa matkailun markkinoinnissa. Isä tuhisi, ettei tämä alue ole Lappia, Meri-Lappi on jäämeren rannalla.      

Lähes 90-vuotiaana isä tarttui asiaan ja ryhtyi ajamaan Peräpohjola-seuran perustamista. Se saatiinkin aikaan, mutta vähitellen sen toiminta hiipui. Olemme sitä nyt elvyttämässä.

Peräpohjola-aatetta ollaan nostamassa esiin myös muulla tavoin. Olemme Vuokon kanssa rakennuttaneet Jäämerentien varteen Pohjanportti -nimisen kahvilan ja opastuskeskuksen. Se ohjaa matkailijoita Pohjanrantaan – sekä Peräpohjolaan että meidän Kemijoen rannalla sijaitsevaan kylpylä-hotelliimme.

Pohjanportissa on esillä näyttely, joka kertoo Peräpohjolan historiasta ja peräpohjalaisesta kulttuurista.

Pohjanportti on rakennettu Kaakamojoen varteen eli vanhalle hiippakunta- ja maakuntarajalle. Se sijaitsee vanhan Itä-Pohjan puolella.

Joen toisella puolella oleva alue kuului aikanaan Västerbotteniin eli Länsipohjaan. Siellä sijaitsee Tornion kaupunkiin kuuluva Ruottalan kylä. Kerrotaan, että sen nimi on tullut siitä, että se oli Ruotsin, ”Ruottin” puolella.

Pohjanportissa voi nauttia kahvia ja muita virvokkeita. Tarjolla on myös Pohjanrannan tilaviiniä. Nykyaikaan kuuluu, että Pohjanportissa voi ladata sähköauton.  

Paavo Väyrynen

Päätoimittaja