Pääkirjoitus 18.1.2021

Sauli Niinistön outo haastattelu

 

Paavo Väyrynen

 

Iltalehdessä julkaistiin eilen tasavallan presidentti Sauli Niinistön haastattelu, jossa hän otti kantaa Suomen turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiin.

Haastattelun kärki näytti kohdistuvan siihen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon sisältyvään kannanottoon, jonka mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”. Sen hän tulkitsee alatyyliin sortuen ”lipaisuksi”.

En ole viime vuosina ollut mukana niissä pöydissä, joissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on linjattu. Tämä kirjoitus onkin tulkittava ensi sijassa osaksi akateemista keskustelua.

Aikaisemmin olen ottanut siihen osaa muun muassa vuonna 1988 julkaisemallani väitöskirjalla Suomen ulkopolitiikka – kansallinen doktriini ja tulevaisuuden ihmiskuntapolitiikka ja vuonna 1996 ilmestyneellä teoksellani Suomen puolueettomuus uudessa Euroopassa. Niiden jälkeenkin olen käsitellyt Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa useissa kirjoissani ja kirjoituksissani.

Tasavallan presidentin haastattelu synnyttää monia periaatteellisia kysymyksiä:

  1. Miksi Sauli Niinistö ryhtyy ilman mitään havaittavissa olevaa syytä spekuloimaan julkisuudessa turvallisuuspolitiikkamme uhkakuvilla ja Suomen suhtautumisella niihin?
  2. Miksi Sauli Niinistö pyrkii asettautumaan lausunnoillaan eduskunnan yläpuolelle?

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Jos näiden valtioelinten välille syntyy ristiriita, sen ratkaisee eduskunta. Nyt Niinistö arvostelee valtioneuvoston ja eduskunnan yhteistä kannanottoa ja irtisanoutuu siitä.

       3. Miksi Sauli Niinistö lausunnossaan sivuuttaa Suomen turvallisuuspolitiikan tärkeimmän tavoitteen, johon olemme pyrkineet johdonmukaisesti koko itsenäisyytemme             ajan.  

Suomen ensisijainen tavoite on pysyttäytyä kaikkien sotien ja sotilaallisten selkkausten ulkopuolella. Jotta tämä olisi mahdollista, Suomi on sotilaallisesti liittoutumattoman maa, joka ei salli aluettaan käytettävän vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.

Niinistön haastattelu ei ”kirkasta Suomen turvallisuuspolitiikan linjaa”, kuten Iltalehti kirjoittaa, vaan pikemminkin se saattaa aiheuttaa aikamoista sekaannusta.

Sauli Niinistön haastattelusta syntyy vaikutelma, että se ei perustu keskusteluihin turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden kanssa, vaan kysymys on hänen omasta ”fundeerailustaan”. Sellaista tasavallan presidentin ei tulisi julkisuudessa harrastaa.

Kirjoituksessa mainitut teokset ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Sieltä on mahdollista lukea myös muita kirjojani.

Kirja-arkiston kautta on pääsy myös viiteen äänikirjaani. Neljä niistä -  Itsenäisen Suomen puolesta (1999), Huonomminkin olisi voinut käydä (2011), Suomen linja (2014) ja Yhteinen vuosisatamme (2020) - käsittelee poliittista historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta.

Eemeli Väyrysen vuosisata -teoksen julkaisin vuonna 2010 isäni täyttäessä sata vuotta.

 

Paavo Väyrynen

Päätoimittaja