Pääkirjoitus 16.6.2020

Ministereiden, kansanedustajien ja virkamiesten rikosoikeudellinen vastuu

 

Paavo Väyrynen

 

Huhtikuun 12. päivänä julkaisin kirjoituksen ”Perustuslaki Suomen turvaksi”. 

 Aloitin: 

”Valtamedia on jälleen vaiennut niistä ongelmista, joita Suomen jäsenyys euroalueessa on aiheuttanut ja aiheuttaa Suomen kansantaloudelle, yhteiskunnalle ja koko kansalle. Omalta osaltani olen tuonut ne esiin mm. 14.3. julkaisemassani blogissa ”Väärää politiikkaa meillä ei ole varaa jatkaa”.

Sosiaalisessa mediassa on kyselty, kuinka oli mahdollista, että Suomi vietiin euroalueeseen perustuslakia rikkoen. Tämä askarruttaa isänmaamme kohtaloista huolestuneita suomalaisia senkin vuoksi, että käsillä on jälleen ratkaisuja, joissa perustuslain rajoja koetellaan.

Julkisuudessa on riemuittu siitä, vältyimme ainakin tässä vaiheessa eurobondeilta. Tämä on peittänyt alleen 500 miljardin euron tukipaketin aiheuttamat taloudelliset ja myös oikeudelliset ongelmat. Yhteisvastuun lisäämisestä siinäkin on kysymys.

Huomiotta on jäänyt myös Suomen Pankin arveluttava rooli sekä EKP:n toiminnassa että kotimaan ratkaisuissa. Niihin eduskunnan perustuslakivaliokunta EMU-tiedonantoa käsitellessään aikanaan viittasi.

Suomessa eduskunnan perustusvaliokunta on viime vuosina terästäytynyt maamme sisäistä lainsäädäntöä käsiteltäessä. Nyt sen tulisi kantaa Saksan perustuslakituomioistuimen tapaan vastuunsa myös Euroopan unionia ja euroaluetta koskevissa ratkaisuissa. Perustuslaki voisi olla Suomen turva.”

Kerrottuani siitä, kuinka eduskunnan perustuslakivaliokunta oli toiminut niissä ratkaisevissa vaiheissa, joissa Suomi liittyi Euroopan unioniin ja euroalueeseen, päätin blogini toivomukseen,

”että perustuslakivaliokunta pääsee ottamaan kantaa EU:ssa ja euroalueessa vireillä oleviin ratkaisuihin. Toivottavasti se toimii yhtä tiukasti kuin sisäpolitiikkaan liittyvissä ratkaisuissa. Ja toivottavasti eduskunta ottaa sen kannanotot huomioon.”

Perustuslakivaliokunta on terästäytynyt.

EU:n jälleenrakennusrahastosta 12.6. antamassaan yksimielisessä lausunnossa

”Perustuslakivaliokunta ilmoittaa, että EU:n elpymissuunnitelmaan liittyvän sääntelyn valmistelussa otetaan huomioon lausunnossa mainitut valtiosääntöoikeudelliset huomiot, ja että valtioneuvoston ei tule asian käsittelyn tässä vaiheessa hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä.”

Suuri valiokunta ja valtioneuvosto eivät kuitenkaan ole ottaneet perustuslakivaliokunnan selväsanaista kannanottoa huomioon eivätkä toimineet sen edellyttämällä tavalla.

Voidaanko ministerit ja kansanedustajat saattaa tästä oikeudelliseen vastuuseen?

Valtioneuvoston jäsenten osalta tämä on mahdollista ministerinvastuulain nojalla. Siihen liittyvä menettely kuitenkin helposti politisoituu tavalla, jossa oikeudellinen vastuu jää toteutumatta.

Valtioneuvoston jäsenet näyttävät kuitenkin olevan oikeudellisessa vastuussa myös rikoslain nojalla. Sama vastuu koskenee myös kansanedustajia ja virkamiehiä.

Virkamiesten joukossa erityisen suuri vastuu on ollut ja on Suomen Pankin pääjohtajalla ja muulla virkamiesjohdolla.

Suomen rikoslaissa on 12. luku, joka on otsikoitu ”Maanpetosrikoksista”.  Se on uudistettu 21.4.1995, siis välittömästi Suomen liityttyä Euroopan unioniin.

Luvun 1 §:ssä ”Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen” säädetään:

”Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla taikka vieraan valtion sotilaallisen tai taloudellisen painostuksen tai tuen avulla

saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan valtion alaiseksi,

irrottaa osa Suomea muusta valtakunnasta tai

muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.”

Syyttäjälaitos on viime aikoina pyrkinyt saamaan kansanedustajia oikeudelliseen vastuuseen rikoslain 11. luvun perusteella, joka koskee sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Kansanedustajia on pyritty asettamaan syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sen 8§:n nojalla.

Nykyisillä kansanedustajilla on eduskuntatyöhön liittyvä syytesuoja. Edustajantoimen päätyttyä rikosoikeudellinen vastuu Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta saattaa kuitenkin heidänkin osaltaan toteutua.

Virkamiesten ja myös Suomen Pankin pääjohtajan rikosoikeudellinen vastuu voisi toteutua välittömästikin, mutta tämänkaltaiset rikokset tuskin koskaan vanhenevat.

Paavo Väyrynen

Päätoimittaja