Pääkirjoitus 14.11.2020

Nenäpäivän tuotot kaikille järjestöille

 

Paavo Väyrynen

 

Eilen vietettiin jo perinteeksi muodostunutta Ylen Nenäpäivää. Teemaan liittyviä ohjelmia esitettiin TV:n lisäksi monissa radio-ohjelmissa. Nenäpäivä oli esillä Ylen ohjelmistossa laajalti jo ennakkoon.

Nenäpäivän järjestää Nenäpäivä-säätiö, joka kertoo verkkosivullaan sen historiasta ja nykypäivästä.

Juuret ovat Iso-Britanniassa, jossa perustettiin vuonna 1985 "Comic Relief" -järjestö vastaamaan Etiopian nälänhätään.

Vuonna 1988 siellä järjestettiin ensimmäinen "Red Nose Day" yhteistyössä BBC:n kanssa.

Vuonna 2004 perustettiin "Ylen Hyvä Säätiö" auttamaan kehitysmaiden lapsia. Mukana oli Ylen lisäksi kolme kehitysyhteistyötä toteuttavaa järjestöä: Unifef, Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu.

Ensimmäinen Nenäpäivä järjestettiin Suomessa vuonna 2007 Comic Reliefin lisenssillä. Mukaan toimintaan tulivat edellä mainittujen järjestöjen lisäksi Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Suomen Lähetysseura, Fida International, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK) ja SDP:n aikanaan perustama Solidaarisuus -niminen järjestö.

                                                                                                             x  x  x

Suomessa toimii noin 300 kehitysyhteistyötä toteuttavaa järjestöä. Jotkut niistä ovat pieniä. Toisten toiminta on hyvin mittavaa. Esimerkiksi lähinnä kummilapsitoiminnasta tunnettu World Vision ja MTK:n perustama Food and Forest Development (FFD) ovat rinnastettavissa Nenäpäivä-säätiön kautta tukea saaviin järjestöihin.

Järjestelmä toimii siten, että järjestöt hankkivat itse omarahoitusta suunnittelemiinsa ja toteuttamiinsa hankkeisiin. Hakemusten perusteella ulkoasiainministeriö myöntää niille valtion tukea. Julkista rahoitusta on mahdollista saada myös EU:n kautta.

Nenäpäivä-säätiö tekee arvokasta työtä, kun se auttaa järjestöjä keräämään omaa rahoitusosuuttaan. Lisäksi se jakaa suomalaisille laajemminkin tietoa kehitysyhteistyöstä ja vahvistaa yleisen mielipiteen tukea sille.

Nenäpäivän nykyinen toteutustapa herättää kuitenkin kysymyksiä.

Onko oikein, että keräyksen kautta hankitut varat suuntautuvat vain yhdeksälle järjestölle? Nehän saavat verovaroin rahoitetun Ylen toiminnan kautta varoja, joiden käyttöön ulkoministeriö myöntää vielä toisen mokoman verovaroja.

Täyttääkö tämä ne tasapuolisuuden vaatimukset, joista verovarojen käytössä tulisi olla?           

Järjestelmää olisi muutettava siten, että kaikki kehitysyhteistyötä toteuttavat järjestöt saisivat tasapuolisesti tukea keräyksen tuotosta. Sekin varmaan olisi mahdollista, että lahjoittaja voisi "korvamerkitä" tukensa jollekin tietylle järjestölle.

Olisi muuten mukava tietää, kuinka suuret menot Ylelle Nenäpäivän toteuttamiseksi aiheutuu.

Kuinka suuri on lisenssimaksu Comic Reliefille? Millaiset kustannukset ohjelma-ajan käyttö peruskustannuksina aiheuttaa? Paljonko ovat artistien ja muiden esiintyjien palkkiot? Mitä maksavat juttumatkat kohdemaihin, ja mistä varoista niiden rahoitus tulee?

                                                                                                             x  x  x

Järjestöjen toteuttama kehitysyhteistyö on hyvin arvokasta.

Apu menee varmasti ja tehokkaasti perille. Järjestöjen tuen kautta vahvistetaan yleisen mielipiteen tukea myös varsinaiselle kehitysyhteistyölle ja laajemminkin kehityspolitiikalle.

Kansalaisjärjestöille osoitetaan Suomen valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa 76 miljoonan euron suuruinen tuki. Kokonaisuudessaan kehitysyhteistyön menoihin suunnataan 1032 miljoonaa euroa.

Suomi osallistuu EU:n yhteiseen kehityspolitiikkaan, ja osoittaa siihen ensi vuonna 190 miljoonaa euroa. Monenkeskiseen yhteistyöhön käytetään 207 miljoonaa. 

Kehityspolitiikan vaikuttavuutta ajatellen ratkaisevan tärkeää on maailmanlaajuinen yhteistyö.

Eilen julkaisemassani blogissa Suomi transatlanttisen yhteistyön kärkeen rohkaisin Sauli Niinistöä, Sanna Marinia ja Jutta Urpilaista toimintaan EU:n ja USA:n välisen kestävän kehityksen kumppanuuden vahvistamiseksi. Muistutin mieleen sen, että tämä toiminta käynnistyi nimenomaan Suomen aloitteesta runsas vuosikymmen sitten. Juttu kannattaa lukea. 

Paavo Väyrynen

Päätoimittaja