SATU JAATINEN

toimitusjohtaja, KTM
Asikkala

Satu Jaatinen on toiminut 25v. Lontoossa investointipankkiirina Hollantilais-Englantilaisessa, Saksalaisessa ja Amerikkalaisissa pankeissa.

Hänen johtamissaan tiimeissä on tyypillisesti ollut monia kansallisuuksia toimimassa yhdessä, myös fyysisesti työskennellen eri maailman maissa. Hän on urallaan ollut mukana selvittämässä monia maailman taloudellisia kriisejä (ml. finanssikriisi jonka hän ennusti) ja kehittämässä ratkaisuja yksityisen ja julkisen sektorin ongelmiin mm. valuuttojen, eläkkeiden, fuusioiden, maailman kehittyvien markkinoiden ja mikrorahoituksen osalta. Hän asuu nyt Asikkalan Kurhilassa maatalousvaltaisen kyläyhteisön jäsenenä miehensä kanssa ja on aktiivinen Asikkalan kunnallispolitiikassa ja luottamustehtävissä.

Jaatinen on pankkitaustaltaan erityisen huolestunut siitä kuinka hövelisti julkista rahaa käsitellään: artikkelissaan https://satujaatinen.fi/2019/03/13/uuden-eduskunnan-vaadittava-vaikutusarviointeja-ennen-paatoksentekoa/ hän kertoo taustoista näkemykselleen, ja ratkaisuista joita tarvitaan. Hän uskoo että ongelma ei pysähdy vain Suomeen ja että mitä kauempana ihmisestä päätöksenteko on, sitä helpompi on unohtaa että jokainen veromarkka on tärkeä ja kovalla työllä hankittu.

Jaatinen ei ole perinteisellä oikeisto-vasemmistolinjalla jonka hän sanoo edustavan jo kenties aikansa elänyttä vastakkainasettelun ilmapiiriä. Hän sanoo ettei myöskään usko että "sinulle tämä, minulle tämä" tyyli toimii enää päätöksenteossa vaan että kun veronmaksajien ja kansalaisten etu on kysymyksessä, tulee löytää ratkaisuja joihin seurauksiin kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat olla tyytyväisiä.

Jaatinen näkee että Euroopalla on tärkeä rooli maailmassa ja hän ajaa Euroopan Unionin uudistumista niin että kaikki Euroopan valtiot haluavat olla siinä vapaaehtoisesti ja tyytyväisinä mukana tulevaisuudessa, mukaan luettuna Britannia. Tällä hetkellä Eurooppa on hänen näkemyksensä mukaan yllättävän puolue-vetoinen ja byrokratian päällekkäisyyksiä ei olla karsittu tarpeeksi; sen jäsenmailla on vain vähän vaikutusvaltaa ja kansalaisilla vähän tietoa siitä miten Euroopan päätöksenteko toimii ja rahavirrat liikkuvat. Riskinä tällaisessa tilanteessa Euroopan rikkoutumisen lisäksi on mm. ylikansallisten, esim. taloudellisen edun tavoittelijoiden vaikutusvallan kasvu, vastoin jäsenmaiden ja näiden kansalaisten etua.

Jaatinen pitää läheisyysperiaatetta jossa EUn jäsenmaat toimivat yhdessä vapaaehtoisesti, parhaana tapana toimia EUssa. Hän näkee että jäsenmaiden eroaminen EUsta tulisi mahdollistaa etukäteen perusteellisesti tutkittujen ja sovittujen periaatteiden ja sanktioiden mukaisesti ja että
jäsenmailla tulisi olla vähän etua moisesta päätöksestä. Jaatinen korostaa että Eurooppa on koostunut monista valtioista joilla on eri kielet ja kulttuurihistoria. "Eroavaisuuksia tulee arvostaa ja päätöksentekoa tuoda lähemmäksi ihmistä, ei kauemmaksi siitä”.

Hän näkee että Euroopan tukia tulee osoittaa niin että ne turvaavat kestävän kehityksen sen jäsenmaissa, Euroopassa ja maailmassa. Esimerkiksi maataloudessa tulee pyrkiä suuremman tilakoon tukemisen sijasta pienempiin yksikkökokoihin, perheviljelmiin ja luonnonmukaisuuteen: eettiseen, terveelliseen ja tehokkaaseen (esim. uuden teknologian tukien myötä) omavaraisuuden tuottamiseen. Tukia tulisi suunnata yritysten aloittamiseen ja mikro- ja pienille yrityksille isojen sijasta: tukemaan kestävää yhteiskunnallista kehitystä. Sama kestävän kehityksen periaate tulisi hänen näkemyksensä mukaan olla voimassa Euroopan ulkopuolisiin valtioihin nähden: alemmat tullit niille maille ja tuotteille jotka toimivat kestävän kehityksen periaatteen mukaan: eettisesti, saastuttamatta ja terveellisesti. Mitään tukia jotka voi tehdä jäsenmaiden oman päätöksenteon ja talouden kautta, ei saisi turhaan kierrättää EUn kautta. EUn päätoimintona tulee olla yhteisön jäsenvaltioiden, kansalaisten ja luonnon hyvinvoinnin edistäminen.

Jaatinen uskoo että pakolaisuutta torjutaan parhaiten tukemalla maailman kehittyviä maita teknologian ja koulutuksen kautta ja turvaamalla rauhaa, kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Maahanmuuttoon tulee asettaa EUn jäsenmaiden väliset rajatarkastukset ja jäsenvaltioiden saada tukea Euroopan ulkoisen rajan turvaamiseen tarvittaessa. Valtioilla tulee olla mahdollisuus asettaa sosiaaliturvan ja kansalaisuuden mallit itsenäisesti, ihmisoikeuksia loukkaamatta. Euroopalla tulee olla yhteinen suunnitelma muun kuin työperäisen maahanmuuton osalta.

Eurooppaa ei Jaatisen mukaan tule kehittää suurvallaksi jolla on oma armeija eikä Euroopan pidä ottaa osaa suurvaltojen välisiin selkkauksiin.