PAAVO VÄYRYNEN

on Eurooppa-politiikan veteraani.

valtiotieteen tohtori, yrittäjä
Helsinki

Hän oli 1970-luvun alussa kansanedustajana hyväksymässä Suomen ja Euroopan talousyhteisön, EEC:n välistä vapaakauppasopimusta.

Se oli Suomelle välttämätön, kun kolme EFTA-maata, Britannia, Irlanti ja Tanska, liittyivät EEC:n jäseniksi ja olivat siirtymässä sen tullimuurin taakse. Sopimus turvasi vapaakaupan jatkumisen ja laajentumisen Länsi-Euroopan maiden kanssa.

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Paavo oli Keskustan puheenjohtajana ja kansanedustajana mukana hyväksymässä sopimusta Euroopan talousalueen (ETA) muodostamiseksi. Sillä turvattiin EFTA-maiden pääsy EY:n sisämarkkinoille. Jäsenmaille jäi itsenäisyys ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikassa. Lisäksi ne säilyttivät kansallisen alue- ja maatalouspolitiikan.

Kesällä 1991 Ruotsi yllättäen haki jäsenyyttä Euroopan yhteisössä (EY). Ulkoministerinä Paavo suhtautui Suomen jäsenyyteen ylikansallisessa yhteisössä hyvin epäillen. Ulkopuolelle jääminen olisi kuitenkin Ruotsin liittyessä ollut hyvin vaikeaa.

Paavo selvitti, olisiko Suomen mahdollista EY:n jäsenenä säilyttää puolueettomuusasemansa ja saada aikaan kohtuullinen sopimus maatalous- ja aluepolitiikasta. Saatuaan selville, että tämä voisi olla mahdollista, hän hyväksyi jäsenyyden hakemisen.

Maatalouden osalta keväällä 1994 valmistunut neuvottelutulos oli paha pettymys. Lisäksi kävi ilmi, että Ruotsissa kansan selvä enemmistö vastusti oman maansa jäsenyyttä. Näytti ilmeiseltä, että Ruotsikaan ei liittyisi unioniin, jos Suomi hylkäisi neuvotellun sopimuksen.

Paavo Väyrynen ryhtyi vastustamaan liittymissopimuksen hyväksymistä Keskustan puoluekokouksessa ja kansanäänestyksessä. Hän esitti Suomen pysyttäytymistä Euroopan talousalueessa ja Pohjolan yhteisön muodostamista sen puitteisiin.

Kansanäänestyksen jälkeen hallitus yritti hyväksyttää sopimuksen eduskunnassa ennen Ruotsin kansanäänestystä. Paavo järjesti jarrutuskeskustelun, jolla lopullinen äänestys saatiin lykätyksi sen yli. Ruotsissa tilapäinen enemmistö kuitenkin hyväksyi sopimuksen.

Suomen liityttyä Euroopan unioniin Paavo Väyrynen valittiin eduskunnan päätöksellä vuoden 1995 alusta Euroopan parlamentin jäseneksi. Sittemmin Paavo on valittu sinne vuosien 1996, 1999, 2004 ja 2014 vaaleissa. Kaikkiaan hän on työskennellyt Euroopan parlamentissa yli 16 vuoden ajan vuosina 1995-2007 ja 2014-2018.

Euroopan parlamentissa Paavo Väyrynen on puolustanut Suomen itsenäisyyttä vastustamalla unionin kehittämistä ylikansalliseksi liittovaltioksi. Hän on puolustanut Suomen puolueettomuutta vastustamalla unionin kehittämistä sotilasliitoksi.

Paavolla on ollut keskeinen asema EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Viimeisellä kaudellaan hän oli kehitysvaliokunnan varapuheenjohtajana vaikuttamassa neuvotteluihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030).

Vuosina 2007-2011 Paavo Väyrynen oli ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä mukana ministerineuvoston työssä. Hänen aloitteestaan saatiin aikaan EU:n ja Yhdysvaltain välinen kestävän kehityksen kumppanuus, joka on merkittävästi tehostanut kansainvälistä kehityspolitiikkaa.
Paavo Väyrynen on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori. Hänen väitöskirjansa nimi on ”Suomen ulkopolitiikka – kansallinen doktriini ja tulevaisuuden ihmiskuntapolitiikka”. Väyrynen on kansainvälisten suhteiden dosentti Lapin yliopistossa.