Tielaitoksen uudelleen perustaminen

Petri Partanen 27.3.2019

 

Petri Partanen

 

Maanteiden kunto on romahtanut vuoden 2000 jälkeen dramaattisesti koko maassa heti kun uudet yksityiset pääurakoitsijat tulivat markkinoille kaikissa tiepiireissä.

Nykyinen tienhoito on vaan sitä että pääurakoitsijat vahtii tarkoin ennen kuin päästää aliurakoitsijat töihin tienhoitotehtäviin ja ilman lupaa ei kukaan urakoitsija saa lähteä auraus tai suolauskierrokselle. Koko ajan juonitaan oikein viimeisen päälle että mitä teetetään aliurakoitsijalla ja mielellään ei mitään jos ei ole ihan pakko.

Tielaitoksen aikana taattiin tuntitakuu auto ja konemiehille jos oli vähäluminen talvi ja haluttiin pitää kiinni hyvistä urakoitsijoista ja ammattitaitoa arvostettiin . Raha ei enää liiku noissa  ELY keskusten alueurakoissa muille kuin isoille pääurakoitsijoille kuten YIT:lle, Destialle, NCC:lle ja  Skanskalle. Monet

Tielaitoksen aikaiset monivuotiset urakoitsijat lopettivat tienhoitohommat jo 2000 luvun alkuvuosina kun näkivät miten elinkelvottomaksi koko elinkeino muuttui nykyisen kilpailuttamisen takia ja raha ei liiku eikä noiden töiden hinnoilla saa enää menoja katettua eikä pysty ostamaan uutta kalustoa toisin kuin Tielaitoksen aikana suurin osa pystyi ostamaan uutta kalustoa määräajoin kun joku laite vanheni tai loppuun ajettiin.

Myös autoja ja koneita on nykyisin paljon vähemmän tienpäällä kuin oli Tielaitoksen aikana eli yksiköitä on vähennetty ja kuvitellaan että autot ja koneet on tullut tehokkaammaksi kuin ennen, mutta vain tienhoitoautojen osalta on tapahtunut jonkin verran kehitystä 20 vuodessa. Hintataso on mennyt jo niin alhaiselle tasolle että tiehöylät ja pyöräkuormaajat ovat hävinneet melkein kaikki tienpidosta. Traktorit on tullut tilalle sen takia että ne tekee 40 euroa plus alv tunti ja siihen ei tiehöylät ja pyöräkuormaajat pysty eikä tietystikään tienhoitoautot ja niitäkin on poistunut pienemmiltä teiltä ja korvattu traktoreilla.

Ruotsissa on ihan eri meininki kuin kehitysmaa Suomessa missä vain lisätään traktoreita tienpäälle. Sen on huomannut myös maamme ainut tiehöylänvalmistaja Veekmas oy Kiteellä ja suurin osa sen tuotannosta menee vientiin Ruotsiin ja Norjaan kun Suomessa ei kukaan niitä enää pysty ostamaan. Uusi tiehöylä maksaa 300.000 euroa ilman mitään lisävarusteita ja kellään ei ole varaa sellaista ostaa talveksi seisomaan hallin pihaan.

Itse olin tienhoitourakoitsija 1993-2007 ja lopetin nuo hommat ihan sen takia että ei 4000 euron tienesteillä talvikuukausina elä ja ei ole varaa pitää kahta tiehöylää valmiudessa turhan takia.

Suomen tienhoidolla on edessään kurjistumisen ikävä kierre mihin pitäisi puuttua. Suomessa oli vuosina 2006-08 myös virolainen As-Teho  joka sai muutaman Tiehallinnon urakan mutta ei pystynyt maksamaan aliurakoitsijoiden laskuja eikä Tiehallinnon vakuutta urakan ajalle. As-Teho tuli markkinoille kuin soitellen sotaan sloganilla "kustannukset alas" tuon olisi jo pitänyt herättää Tiehallinnon päättäjät että miten tuollainen yhtiö voi selvitä velvoitteistaan kun se otti Satakunnassa Kankaanpään urakan 20% halvemmalla kuin Tieliikelaitos oli varautunut nostamaan omaa vanhaa hintaansa tuon verran. As –Tehon toiminnassa täyttyi myös rikoksen merkit ja koskaan sitä ei saatu KRP:n tutkintaan vaikka sitä olimme yrittämässä kansanedustajien kautta vuonna 2008 Tiehallinto teki vaan raakaa ja härskiä bisnestä josta saivat kymmenet tienhoitourakoitsijat kärsiä pitkin Suomea.

Olin itse mukana kaatamassa As-Tehoa pois alueurakoista yhdessä Kankaanpään Läänin kuljetuksen automiesten kanssa ja tässä onnistuimme . Myös Konginkankaan onnettomuus oli nykyisen huonosti hoidetun tienpidon syytä kiistattomasti vaikka muuta väitetään ja valehdellaan  härskisti. Myös raskaanliikenteen ammattilaiset on todenneet saman että taso on laskenut Tielaitoksen jälkeen. Raskaan liikenteen kuljettajat ovat se ammattiryhmä joka on tämän havainnut ensimmäisenä. Yksi vaaliteemoistani on keskusvirastomuotoisen Tielaitoksen perustaminen Suomen maanteiden yhdeksi kunnossapitäjäorganisaatioksi joka perustuu Tiepiireihin ja tiemestaripiireihin joilla on omat tukikohdat, autot , koneet ja niille ammattitaitoiset kuljettajat.

Kaikki haastattelemani pienet urakoitsijat kannattavat uuden Tielaitoksen perustamista ja se on myös pienten urakoitsijoiden etu kuten se on ollut myös entisen Tielaitoksen aikana ja siihenkin aikaan yksityiset olivat ympäri vuoden Tielaitoksen töissä.  

Petri Partanen

Kokkola
eduskuntavaaliehdokas 62
Satakunnan vaalipiiri