Suomen köyhdyttävä veropolitiikka nujertaa
suomalaiset yrittäjät ja yritysten kilpailuedellytykset

Peter Fryckman 6.5.2019

 

 

Suomi köyhtyy ja suomalainen yritystoiminta näivettyy, koska valtiovalta jatkaa kansantaloutta köyhdyttävää veropolitiikkaansa. Hallituksen kehysriihisopimus vuosille 2015–2018 on karua luettavaa suomalaisyrittäjille ja myös suomalaisyrityksissä työskenteleville suomalaisille työntekijöille – koko Suomen kansantaloudelle.


Kiristystä on luvassa niin ansiotulojen ja pääomatulojen verottamiseen kuin perintö- ja lahjaverotukseen. Ikuisessa nousukiidossa ovat myös kiinteistö-ja energiaverot.
Kaikki nämä veronkiristykset heikentävät merkittävästi yritysten toimintamahdollisuuksia, ja heittävät hiekkaa koko kansantalouden rattaisiin. Erityisesti rangaistaan omistayrittäjiä, ja samalla karkotetaan Suomesta ulkomaille yritystoiminnan pääomat. Kun ensin on karkotettu korkeiden työllistämiskustannuksen ja korkean palkkaverotuksen vuoksi työvoimavaltainen yritystoiminta.


On myös huomattava, että yritykset eivät voi olla ylisuureksi paisutetun, meillä Suomessa väkimäärään nähden yli viisinkertaiseksi mitoitetun julkisen sektorin maksumies.
Suomen verojärjestelmä ei sisällä yrityksiä kasvuun ja innovaatioihin sekä omistamiseen kannustavia tekijöitä. Toisin on esimerkiksi naapurimaassamme Virossa, jonka yritystoiminta tämänhetkisestä taantumastaan huolimatta nousi yritystoimintaa kannustavan verojärjestelmänsä ansiosta hämmästyttävän innovatiiviseen nousukiitoon Viron itsenäistyessä.


Suomen hyvinvointi on jatkossa kiinni yrittäjien ja omistajien uskalluksesta, innostuksesta ja rohkeasta riskinottokyvystä, toisin sanoen kasvuyrittäjyydestä. Juuri nämä kasvuyritysten tunnusmerkit ovat nyt hakusessa suomalaisyrityksissä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maissa. Tämän korjaamisessa merkittävä tekijä on yritysten ja omistajien verotuksen kehittäminen yritys- ja riskinottokykymyönteiseksi.


Tarvitsemme Suomessa pikaisesti myös sukupolvenvaihdosbuumin. Tässäkin onnistumisessa olennaisin tekijä ovat verotusratkaisut. Verotusratkaisujen tulisi helpottaa sukupolvenvaihdoksia, nyt tilanne on totaalisen päinvastainen. Monella yrityksellä ei yksinkertaisesti ole taloudellisia mahdollisuuksia sukupolvenvaihdokseen.
On huomattava, että sukupolvenvaihdoksen verottaminen on yritysten verottamista. Kun yritysten omistajien on irrotettava veron maksuun tarvittavat rahat yritystoiminnasta, pääomia jää vähemmän liiketoiminnan kasvattamiseen ja investointeihin. Se hidastaa perheyritysten kasvua ja pienentää niiden työllistävää vaikutusta. Mielestäni perintö- ja omaisuusvero pitäisi poistaa kokonaan. Niin on toimittu esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa.


Yritysmyönteinen veropolitiikka, yhteiskunnan yritysystävällinen ilmapiiri sekä työllistämiskustannusten kohtuullisena pysyminen ja niiden ennustettavuus ovat merkittävät tekijät investointihalukkuudessa sekä pääomien hakeutumisessa joko meille Suomeen tai meiltä pois. Molempia sekä pääomia että investointeja tarvitaan menestyvässä ja kasvuun tähtäävässä yritystoiminnassa.


Verotus on keskeinen keino vaikuttaa taloudellisten toimijoiden käyttäytymiseen, ja valtiovallan pitkän aikavälin veroratkaisut ovat merkittäviä taloudellisen toimijoiden käyttäytymisen ennustajia. Miten taloudelliset toimijat tulevat käyttäytymään, niin pyörii tai laahaa koko kansantalous.


Suomi pienenä, syrjäisenä ja raaka-aineköyhänä maana tarvitsee erityisiä kilpailuetuja menestyäkseen. Niiden mahdollistaminen – kansalaistensa hyvinvoinnin turvaaminen – on valtiovallan tehtävä.


Suomalaisia yrityksiä ja suomalaisia palkansaajia köyhdyttävän veropolitiikan suunta on pikaisesti käännettävä kannustavaksi. Suomen menestymisen aika on nyt!

Peter Fryckman
liikemies, teollisuusyrittäjä
Helsinki
Seitsemäntähden liike
Nro 213