Suomiko Natoon?

Liisa Halonen-Laiti 4.4.2019

 

 

Tiedotusvälineitä seuraamalla ei voi olla huomaamatta jatkuvaa Nato- henkistä suuntausta, Miksi näin on, kun samalla huomaan, että tavalliset ympäristön ihmiset eivät ollenkaan ajattele niin. Eivät ihmiset halua Suomea Natoon. Miksi haluaisivatkaan?

Nuoremman polven isovanhemmat ja varttuneemman väen vanhemmat ovat eläneet sota-ajan. Ne, jotka ovat sen eläneet, ovat kyllä kertoneet, kuinka raskasta sota-aika on ollut. Nuoret miehet lähtivät rintamalle, ja olivat siellä lyhyitä katkoja lukuunottamatta viisi vuotta.  Se on pitkä aika. Parhaassa iässään olevat naiset, vaimot ja vanhat ihmiset joutuivat tekemään miestenkin työt, hoitamaan karjan, hankkimaat puut ja vedet. Lasten ja kodinhoidon lisäksi naisilla oli paljon velvollisuuksia perheen toimeentulossa. Silloin suurempi osa väestöstä asui maalla pääosin omavaraistaloudessa Jokapäiväiset työt olivat raskaita.  Taajamissa ja teollisuudessakin naisten oli korvattava rintamalla olevien miesten työpanos.

Sota-ajan eläneet ovat kertoneet lapsilleen ja lapsenlapsilleen, kuinka tärkeää on, että rauha säilyisi. Se asia on yleisesti omaksuttu. Siksi ihmiset eivät halua sotaa eivätkä sotilasliittoja.

Mitä perusteita Suomella olisikaan liittyä Natoon? Nato on Pohjois-Atlantin, USA:n ja Atlanttiin rajautuvien maiden liitto, joka on kylmän sodan aikana perustettu vastapainoksi silloiselle Varsovan liitolle. Suomi ei rajaudu Atlanttiin, eikä Ruotsikaan. Ne eivät olekaan Natossa. Suomen kannattaa pysyä rauhanomaisena maana. Suomea ei tällä hetkellä uhkaa mikään hyökkäysvaara.

Sotilaalliseen liittoutumiseen ei ole perustetta.

Kuitenkin nyt näyttää siltä, että suomalaisia manipuloidaan kääntymään Nato-myönteisiksi. sen suuntaista informaatiota näkee usein televisiossa. Ulkopoliittinen instituutti näyttää olevan aika usein siinäkin asiassa äänessä. Suomen puolustusvoimia on hivutettu kohti Natoa tekemällä sen kanssa yhteen sopivia asehankintoja.

Suomella ovat omat asevelvollisuuteen perustuvat puolustusvoimat. Suomella on siis kyky puolustautaa omaa maataan. Niin pitääkin itsenäisellä maalla olla, omia rajoja pitää pystyä puolustamaan. Se on turvallisuuskysymys. Asehankinnoissa tulisi muistaa nimenomaan tämä periaate. Suomen kannattaa ottaa sijaintinsa huomioon, eikä turhaan alkaa ärhennellä naapurina olevaa suurvaltaa vastaan. Ärhentely, uhittelu ja mustamaalaus ovat omiaan kiristämään ilmapiiriä. Suomen lähialueilla on ilmapiiriä kiristäviä toimenpiteitä jo tehty, Naton levittäytyminen Suomenlahden eteläpuolelle asti ja jopa Suomeen soluttautuminen ovat sellaisia. Suomeen Naton vaikutusta on levittänyt mm. isäntämaasopimus ja Suomen armeijan osallistuminen Naton harjoituksiin. Epävarmuutta ilmapiiriin olivat luomassa myös vierasmaalaiset hävittäjät, jotka pitivät tukikohtanaan Rovaniemen lentokenttää Pohjois-Ruotsissa olleen sotaharjoituksen aikana. Siellä harjoiteltiin taistelemaan "idästä tulevaa oletettua vihollista" vastaan.

Suomen kannattaa pysyä rauhanomaisena maana, joka neuvottelee, pitää yllä hyviä suhteita muihin maihin, ei osallistu kilpavarusteluun eikä vihollisuuksien lietsontaan. Se on Suomen kansan tahto. Sitä pitäisi myös valtaa pitävien noudattaa. Suomessa on demokraattinen valtiomuoto. Johto ei saa olla eri kannalla kuin kansalaiset. 

Tästä asiasta on valitettavan vähän nähty keskustelua ennen nyt tulossa olevia valtiollisia vaaleja, joissa valitaan maan korkein päätävä elin: eduskunta.

 

Liisa Halonen-Laiti

Lapin vaalipiiri

Tähtiliike, ehdokas numero 66